On olemassa monia tilastoja, joiden mukaan valtaosa tuoteideoista ei koskaan päädy markkinoille tai ei tuota toivottua tuottoa.
En halua ottaa kantaa näiden tilastojen paikkansapitävyyteen, mutta yli 8 vuoden kokemukseni erilaisista tuotekehitystehtävistä osoittaa, että jokainen menestyvä tuote kehitetään tuotekehitysprosessia noudattamalla.
”Mutta tuotteiden kehittäminen tarkoittaa luovuutta! Miksi haluat pakottaa minut prosessiin, joka tukahduttaa luovuuden?” saatat kysyä. Kyllä, tuotekehitys on luovaa työtä, mutta luovuus ei ole itse tarkoitus.
Tuotekehityksessä tavoittelemme innovaatiota, ja
innovaatio = luovuus + tarkoitus.
Meidän on ohjattava luovuuttamme niin, ettemme keksi ainoastaan kiinnostavia tuoteideoita, vaan myös ideoita, jotka voidaan muotoilla konsepteiksi ja kehittää markkinoille sopivaksi, menestyväksi tuotteeksi. Tällainen prosessi koostuu erittäin luovasta työstä ja arkisista, jopa vähäpätöisistä tehtävistä. Kaikki nämä vaativat huomiotamme. Ihmisten henkinen kapasiteetti on kuitenkin rajallinen. Siksi aamurutiinit ovat niin tärkeitä: jos minulla on joka päivä mielekkäät oletustoiminnot, joita minun ei tarvitse koskaan ajatella, voin käyttää paljon enemmän jäljellä olevasta henkisestä kapasiteetistani luovaan työskentelyyn.
Tässä piilee tuotekehitysprosessin voima.
Tuotekehitysprosessin tunnusmerkki on se, että se antaa meille jokaisessa vaiheessa joukon tehtäviä, jotka meidän on saatava tehtyä ja jotka voisimme muuten helposti unohtaa, mutta jotka ovat ratkaisevan tärkeitä oikealla polulla pysymiseksi. Prosessi tarjoaa meille ”mielekkään oletuksen” suunnitelman, jotta me ihmiset voimme keskittyä paremmin tuotekehityksen luoviin osiin.
Tässä artikkelissa näytän sinulle, miten se tapahtuu.
Mitä tuotekehitys on, ja mikä on tuotekehitysprosessi?
Tuotekehitys vs. tuotteenhallinta
Jotta tuotekehityksestä puhuttaessa asiayhteys olisi oikea ja välttyisimme sekaannuksilta, aloitetaan vastaamalla seuraavaan kysymykseen: mitä tuotepäällikkö tekee, ja mitä tuotekehitys on?
Tuotteenhallinta kattaa KAIKKI yrityksen tuotevalikoimaan liittyvät toiminnot.
Tuotekehitys puolestaan on osa tuotteenhallintaa, ja siinä keskitytään tuoteideoiden kehittämiseen markkinoitavaksi tuotteeksi. Sen toiminta liittyy yrityksen tuotekehitysprosessiin. Tämä prosessi alkaa, kun yrityksen johto päättää: ”Hei, aloitetaan tietyn tuotteen kehittäminen!” ja päättyy, kun tuote tulee markkinoille.
Ketkä osallistuvat prosessiin?
Vastaus tähän kysymykseen riippuu suuresti toimialasta, yrityksestä ja tuotteesta.
Startup-yrityksessä tuotekehitys voi koostua perustajista ja muutamasta tilapäisesti palkatusta henkilöstä. Suurissa tuotekehityshankkeissa, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa tai lääketeollisuudessa, mukana voi olla kymmeniä eri osastoja ja satoja ihmisiä. Tällaiset valtavat tuotteet voivat myös koostua pienemmistä itsenäisistä tuotteista, jotka toimivat niiden sisällä ja jotka on kehitettävä erikseen – ajatellaanpa vaikka laivoja pelastusveneineen.
Joka tapauksessa on muistettava, että tuotekehitysprosessin läpikäyminen ei ole ainoastaan prosessi (toistettava ”resepti”, joka näyttää, miten joukko ideoita muutetaan markkinoitavaksi tuotteeksi), vaan myös projekti.
Miksi? Koska se täyttää projektin oppikirjamääritelmän: ”kertaluonteinen hanke, joka suunnitellaan huolellisesti tietyn tuloksen saavuttamiseksi (tässä tapauksessa tietyn uuden tuotteen).”
Ja kuten mitä tahansa muuta projektia, sitä a) on johdettava ja b) tärkeimmät seurattavat mittarit ovat laatu, budjetti ja aikataulu. Siksi yrityksen johto nimittää projektipäällikön, joka toimii samalla tuotepäällikkönä, koska hän vastaa pääasiallisesti kaikista tuotteeseen liittyvistä päätöksistä (usein vielä senkin jälkeen, kun tuote on tuotu markkinoille).
Tuotepäällikkö tarvitsee tämän jälkeen tuotekehitystiimin. Tämä tarkoittaa, että eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja delegoivat erityistehtäviä omille osastoilleen.
Tyypillinen kokoonpano näyttää tältä:
Projektin kahden muun mittarin (laadun ja budjetin; tuotepäällikkö seuraa pääasiassa aikatauluja) seurantaa varten tiimiin liittyvät laatuosaston ja talousohjausosaston edustajat.
Heidän lisäkseen mukaan tulevat tutkimus- ja tuotekehityksen edustajat, suunnittelun edustajat sekä kaikkien muiden niiden osastojen edustajat, jotka vastaavat tuoteideoiden keksimisestä ja kehittämisestä.
Fyysisten tuotteiden osalta myös hankinta osallistuu, koska jokainen fyysinen tuote koostuu materiaaleista tai komponenteista, joita aiot käsitellä ja joita on hankittava yrityksen ulkopuolelta. Hankintaosasto on myös ainoa osasto, jonka tulisi keskustella toimittajien kanssa.
Fyysisten tuotteiden kehittämiseen tarvitaan myös tuotanto, sillä yrityksesi on tosiasiassa valmistettava suunniteltu tuote. Tuotanto on tärkeää pitää mukana jo varhaisessa vaiheessa, jotta se voi suunnitella tuotannon ajoissa.
Sitten on logistiikka. Vaikka toimittajasi toimittaisivat materiaalit kotiovellesi, sinun on silti siirrettävä ne tiloissasi ja järjestettävä toimitukset asiakkaillesi.
Riippumatta siitä, millaista tuotetta kehität, tarvitset myös markkinointi- ja myyntiosaston ennustamaan tuotteesi kysyntää ja edistämään sitä, kehittämään sopivan markkinointistrategian ja/tai markkinointisuunnitelman sekä toimimaan äänenäsi asiakkaan suuntaan.
Muut osastot, kuten henkilöstöhallinto, IT, & infrastruktuuri tai turvallisuus, voivat myös osallistua, mutta vain sivuroolissa.
Lopuksi prosessiin osallistuu yrityksen johto:
Tuotekehitystiimit toimivat (ja niiden täytyy toimia!) tietyssä määrin itsenäisesti, mutta jossain vaiheessa yrityksen johdon on hyväksyttävä (tai vähintään tiedostettava) tuotteeseen liittyvät päätökset, budjetit, kustannusmuutokset, tekniset muutokset jne.
Have an account? Log In
Lähestymistavat tuotekehitykseen ja ideoiden tuottamiseen
Olet ehkä huomannut, että ”yksi ratkaisu ei sovi kaikille” toistuu tässä artikkelissa.
Jokainen tuote on erilainen, ja jokaisella yrityksellä on oma kulttuurinsa, filosofiansa ja lähestymistapansa asioiden tekemiseen. Sama pätee jokaiseen toimialaan, markkinaan ja maantieteelliseen alueeseen: rakennusmateriaalien jakelijoille Keski-Afrikassa kehitettävä ohjelmisto on erilainen kuin perheautojen valmistaminen Euroopassa.
Siksi tuotetiimit voidaan muodostaa monella eri tavalla; tuotekehitys voi kestää muutamasta päivästä useisiin vuosiin, ja myös työkalujen, mallipohjien ja menetelmien kirjo, jota yritys voi käyttää tuotteiden kehittämiseen, vaihtelee tapauskohtaisesti.
Esittelen sinulle kolme vakiintunutta lähestymistapaa tuotekehitykseen ja kerron myös, mihin ne sopivat.
Muotoiluajatteluun perustuva lähestymistapa
Jos tuleva tuotteesi on yksinkertainen ja edullinen mutta sen on oltava innovatiivinen, saatat haluta sisällyttää muotoiluajattelun kehitysprosessiin.
Toisen maailmansodan jälkeisistä muotoilun, psykologian ja luovuuden ajatussuuntauksista lähtöisin oleva muotoiluajattelu kehittyi menetelmänä merkittävästi Tim Brownin ja hänen ”IDEO”-yrityksensä työn ansiosta. Se yleistyi jatkuvasti 1990- ja 2000-luvuilla, ja nykyään sitä voidaan pitää vakiintuneena ja hyvin tunnettuna tuotekehityksen lähestymistapana.
Lyhyesti sanottuna muotoiluajattelu on monivaiheinen menettely, jossa korostetaan suunnittelijoiden ja kohdeyleisön välistä vuoropuhelua: suunnittelijat esittelevät tuotteensa eri versioita asiakkaalle ja hyödyntävät tämän palautetta, kunnes tuote on kehittynyt riittävän pitkälle.
Ensimmäisessä vaiheessa (”ongelma-avaruudessa”) pyritään ymmärtämään ongelma, havainnoimaan sitä ja kokoamaan nämä tiedot yhteen, jotta voidaan kehittää ideoita tuoteinnovaatioihin.
Esimerkiksi osallistuin vuonna 2008 muotoiluajatteluohjelmaan, jossa tiimimme tehtävänä oli kehittää tuoteinnovaatioita aasialaisten pikanuudeleiden alalla. Niinpä menimme Berliinin ”Chinatowniin” (Kantstraßen alueelle) ja uppouduimme sen kauppiaiden arkeen. Emme ainoastaan ostaneet heidän pikanuudeleitaan, vaan keskustelimme heidän ja heidän asiakkaidensa kanssa. Havainnoimme, miltä heidän liikkeensä, tarjontansa ja elämäntapansa näyttivät. Pyrimme muodostamaan kattavan kuvan Berliinin ”aasialaisten pikanuudeleiden” tilanteesta.
Muotoiluajattelun toisessa vaiheessa (”ratkaisu-avaruudessa”) keskitytään ideoiden tuottamiseen, prototyyppien rakentamiseen ja testaamiseen.
Muistan, että havaitsimme lähes kaikkien nuudeleiden olevan pakattuina ympäristölle haitallisiin kalvoihin.
Kun olimme prototyyppien avulla kokeilleet uusia tapoja pakata nuudeleita, menimme jälleen ”Chinatowniin” ja lähestyimme kauppiaita sekä heidän asiakkaitaan (”kohdeasiakkaitamme”) vähimmäiskelpoisella tuotteellamme eli MVP:llämme.
Muotoiluajattelua käytettäessä on hyvä pitää mielessä, ettei siinä käsitellä lopullisen tuotteen kaupallistamista. Siksi se sopii parhaiten edullisiin hankkeisiin, joissa voidaan keskittyä konseptin kehittämiseen ilman, että liiketoiminta-analyysin hinnoittelu- tai kustannuspuolesta tarvitsee huolehtia liikaa.
Hukkaa vähentävä tuotekehitys
”Lean” on Toyotan tuotantotapaan perustuva liiketoimintafilosofia, jonka suosio on kasvanut länsimaisessa yritysmaailmassa 1970-luvulta lähtien.
Keskeisenä ajatuksena on luoda ”imu” yhdeltä tuotantoasemalta toiselle, kasvattaa arvoa asemalta toiselle ja poistaa hukkaa aina kun mahdollista, kunnes saavutetaan näennäisen vaivattoman ”virtauksen” tila. Kun hukkaa vähentävä tuotanto osoittautui erittäin hyväksi tuotantotavaksi, yritykset yrittivät siirtää sen periaatteita muille aloille. (Kuka meistä ei olisi saanut kommentteja, kuten ”Rakastan ideaasi, mutta etkö voisi tehdä siitä vielä hukkavapaamman?”)
Ongelma on siinä, että asiat, jotka toimivat hukkaa vähentävän tuotannon maailmassa, eivät toimi, kun ne siirretään tuotekehityksen maailmaan.
Esimerkiksi tuotantolinjojen on toimittava lähes 100 prosentin kuormituksella ja lähes ilman virheitä, sillä muuten niistä tulee hukan lähde.
Mutta jos tuotesuunnittelija, talousvalvoja tai testausinsinööri on kuormitettu 100-prosenttisesti, hän ei mitenkään voi saavuttaa hyviä tuloksia. Hän hukkuu työtaakkaan, mikä aiheuttaa varmasti viivästyksiä, ja lisäksi jos hän saa vielä enemmän tehtäviä (”Tarvitsen sen moottoripiirustuksen päivän loppuun mennessä – se on kiireellinen!”), vaikutus vain voimistuu.
Sama pätee virheisiin liittyviin puutteisiin: kokoonpanolinjan valmistus on täysin ennakoitava prosessi, ja sen pitäisi perustellusti pyrkiä 0 prosentin virhemäärään – onhan se massatuotannon tarkoitus! Tuotekehitykseen puolestaan liittyy arvaamattomuutta, ja se on myös luova pyrkimys, jossa on annettava tilaa virheille, kokeiluille ja tuotekehittäjien väliselle ideoinnille.
Siksi lean-tuotekehityksen puolestapuhujat, kuten Don Reinertsen, ovat työskennelleet lean-periaatteiden merkityksellisen soveltamisen parissa tuotekehityksen maailmaan. Suosittelen hänen kirjojaan (”Tuotekehitysvirta”; ”Suunnittelutehtaan johtaminen”) ja videoitaan, jotta saat syvemmän käsityksen siitä, miten lean-periaatteet voivat oikein sovellettuina ja toteutettuina tehostaa tuotekehitystä.
Lean-tuotekehitys keskittyy lähes yksinomaan tuotekehityksen ”miten”-kysymykseen, ja se soveltuu erityisen hyvin monimutkaisiin tuotteisiin, joissa voidaan hyödyntää sen hukan vähentämiseen perustuvaa ajattelutapaa.
Uuden tuotteen kehityksen (NPD) viitekehys
Lopuksi haluan puhua NPD-viitekehyksestä, jonka erityispiirre on, että se kattaa kaikki tuotekehityksen osa-alueet jäsennellyllä tavalla ja jakaa sen vaiheisiin.
Ja tässä kohtaamme jälleen tilanteen, jossa ”yksi ratkaisu ei sovi kaikille”: NPD voidaan jäsentää monella eri tavalla. Voit helposti määritellä yli 10 erilaista ja erittäin yksityiskohtaista tuotekehityksen vaihetta alusta loppuun tai käyttää 3:a tai 4:ää vähemmän yksityiskohtaista vaihetta.
Aiheeseen liittyvää luettavaa: 10 parasta uuden tuotteen kehitysohjelmistoa
Siksi käsittelemme artikkelissamme seuraavia kuutta tuotekehityksen vaihetta.
Tuotekehityksen 6 vaihetta
1. Ideointi
Tuotteet eivät synny tyhjästä.
Suunnittelijat, insinöörit ja muut työntekijät kehittelevät jatkuvasti uusia ideoita, tuotekonsepteja, prosessien parannuksia ja niin edelleen. Minulla on myös henkilökohtainen esimerkki; eräässä kokouksessa vieressäni istunut suunnittelija kyllästyi puhujaan, joten hän alkoi piirtää muistikirjaansa auton kojelautaa. Sillä ei ollut mitään tekemistä kokouksemme kanssa, mutta silti suunnittelija piirsi sitä. Se kuuluu jokaisen suunnittelijan luonteeseen.
Kun autoyhtiön toimitusjohtaja siis sanoo: ”Tänään käynnistämme uuden kompaktiluokan katumaasturimme kehityksen, ja sen pitäisi olla valmis tuotantoon 48 kuukauden kuluttua”, kyseessä on vain lähtölaukaus kaiken olemassa olevan materiaalin vaiheittaiselle tuomiselle osaksi tuotekehitysprosessia.
Artikkelin alussa puhuimme luovuuden ja tuotteeseen johtavan muodollisen etenemispolun välisestä kompromissista. Jos voit ottaa tästä artikkelista mukaasi vain yhden kaavion, olkoon se seuraava:
Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuotekehitysprosessiamme olemme, sitä enemmän meillä on liikkumavaraa kokeilla ideoita. Juuri tästä kokeilunvarasta innovatiiviset asiat syntyvät. Käytä alkuvaihetta uusien tuoteideoiden ideointiin, kokeiluun ja testaamiseen. Myöhemmin prosessissa, kun tuote on lähes valmis valmistettavaksi ja toimitettavaksi, kokeiluille on paljon vähemmän tilaa, ja niitä voidaan tehdä vain korkeilla kustannuksilla romuttamalla kaikki siihen asti kehitetty.
Siksi pahamaineisen Berliini-Brandenburgin kansainvälisen lentoaseman rakentaminen kesti niin monta vuotta: vuonna 2012 lentoasema oli valmis avattavaksi yleisölle, ja vain muutama päivä ennen vihkiäisiä huomattiin, että paloturvallisuusjärjestelmä oli suunniteltava uudelleen, koska se ei toimisi asianmukaisesti tulipalon sattuessa. Heidän täytyi tehdä uudelleen lähes kaikki, mikä oli jo asennettu tiilirakenteiseen runkoon. Tämän seurauksena vihkiäisiä siirrettiin vielä yli viisi kertaa, kustannukset nousivat 7 miljardiin(!) euroon (alun perin suunnitellusta 1,2 miljardista eurosta) ja lentoasema avattiin loppuvuodesta 2020 (rakennustyöt alkoivat vuonna 2006) – enkä ole tavannut yhtäkään matkustajaa, joka pitäisi tämän lentoaseman käyttämisestä!
2. Tuotemäärittely
Kun uuden tuotteen kehitysprosessi alkaa, kaiken ideoinnin ensimmäinen tavoite on niin sanottu ”tuotemäärittely”.
Muistatko ”aika–päätöstaso”-kolmion? Aivan kuten yrityksen johto saattaa käynnistää uuden tuotteen kehitysstrategian melko epämääräisellä ajatuksella ”Rakennetaan kompaktiluokan SUV”, nyt on tuotekehitystiimin vuoro rajata tuotteen parametreja tarkemmin. Meidän tapauksessamme ”kompaktiluokan SUV” tarkoittaisi nykyisten toimiala- ja markkinastandardien tarkastelua: pituus 4200 mm, korkeus 1600 mm, leveys 1800 mm, moottorin teho 100 kW, neliveto, istuimet viidelle matkustajalle, 3–5 ovea jne.
Tämä perustavanlaatuisten eli ”tuotteen määrittävien” päätösten kokonaisuus on melko lopullinen ja määrittää kaikkien tulevien tuotteeseen liittyvien päätösten suunnan.
3. Prototypointi ja konseptikehitys
Kun suunniteltava tuote on määritelty, prototypointia on tehostettava.
Tietenkin joitakin alkeellisia prototyyppejä on jo rakennettu auttamaan tuotetiimiä tuotemäärittelyn muotoilussa ja hahmottamisessa. Prototypointi on kuitenkin aikaa vievää ja kallista toimintaa, joka vaatii monia asiantuntijoita (jonkun on rakennettava nämä aidon näköiset savimallit, sisätilojen mallikappaleet, 3D-piirustukset jne.), joten sitä on järkevää tehostaa vasta, kun tuotemäärittely on selkeä ja sen pohjalta voidaan luoda valikoima malleja.
Prototypoinnin ensimmäinen tehtävä tässä tuotekehitysprosessin vaiheessa on rakentaa valikoima todentuntuisia malleja (joista jokainen edustaa mahdollista tuotekonseptia), joista valitaan yksi kehitettäväksi markkinoitavaksi tuotteeksi.
Aiheeseen liittyvä lukeminen: Parhaat mobiilisovellusten prototypointityökalut tuotetiimeille
4. Alustava suunnittelu
Prototypoinnin ensimmäinen vaihe tuottaa useita mahdollisia malleja tuotteestamme.
Nyt tuotetiimin tehtävänä on valita yksi niistä. Tämä päätös on tärkeä, koska kyseessä on ”onnistu tai epäonnistu” -hetki: kun olet päättänyt yhdestä mallista, sinun on investoitava kaikkiin kokoonpanolinjatuotantoon tarvittaviin työkaluihin, tehtävä sopimukset toimittajien kanssa, rakennettava toimitusketjusi ja yleisesti ottaen suunnattava kaikki sidosryhmäsi tämän tietyn suunniteltavan tuotteen ympärille.
Kun olet päättänyt yhdestä mallista, prototypointi jatkuu aina tuotteen lanseeraukseen asti (se on vaihe juuri ennen kokoonpanolinjan tuotannon alkamista), mutta ainoastaan valitsemasi mallin puitteissa.
More Articles
5. Validointi ja testaus
Tämän vaiheen on alettava heti uuden tuotekehitysprosessin käynnistämisen hetkellä.
Miksi? Liiketoiminnassa jokaiseen päätökseen liittyy kustannus ja mahdollisuus, ja tavoitteena on vähentää riskejä ja lisätä mahdollisuuksia järjestelmällisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Siksi esimerkiksi ennen tietystä mallista päättämistä haluat validoida ja testata oletuksesi kutsumalla asiakasryhmiä kertomaan mielipiteensä näistä malleista. Ennen tätä markkinointiosaston on tehtävä markkinatutkimusta, selvitettävä asiakkaiden tarpeet ja asetettava etusijalle ne potentiaalisten asiakkaiden ryhmät, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita tällaisesta kompaktiluokan SUV:stä. Meidän tapauksessamme tiimimme päätteli, että Länsi-Euroopan nuoret perheet ja ”tyhjän pesän” vaiheessa olevat ovat kohdemarkkinamme, ja perustimme päätöksemme tälle oletukselle pyrkien maksimoimaan markkinaosuutemme näissä ryhmissä.
Muista: mitä enemmän rahaa olet käyttämässä tuotekehitykseen, sitä enemmän sinun on pohdittava, miten voit testata oletuksesi ja tarkistaa niiden toteuttamiskelpoisuuden ennen kuin käytät rahat.
6. Kaupallistaminen
Teknisesti kaupallistaminen tulee viimeisenä – ennen kuin voit myydä tuotteen, sellainen on oltava olemassa.
Samalla minkä tahansa tuotekehityksen lähtökohtana on oltava ajatus: ”Jos rakennamme sen, sen on parasta olla kannattava!”
Siksi kaupallistamisen on oltava alusta lähtien kaikkien tuotekehitysprosessin aikana tehtävien päätösten ytimessä.
Ota tavaksi laatia liiketoimintaperustelu jokaista tulevaa tuoteratkaisua varten: määritä investointi ja yksittäiset kustannukset, arvioi hinnoittelu ja volyymi sekä ota huomioon mahdolliset lisäriskit.
Jos tulos on positiivinen, kyseisen toiminnallisuuden sisällyttäminen tuotteeseen saattaa olla järkevää. Jos tulos on negatiivinen, sen toteuttaminen ei todennäköisesti ole hyvä idea.
Laske aika ajoin liiketoimintaperustelu myös koko tuotteelle.
Tämä saattaa tarkoittaa myös sitä, että prosessi on keskeytettävä puolivälissä ja todettava: ”Olemme käyttäneet jo paljon rahaa, mutta projektin jatkaminen merkitsisi vain lisäkustannuksia ilman realistista mahdollisuutta saada investoinnillemme riittävää tuottoa.”
Tuotepäällikkönä sinun on joskus pystyttävä tekemään epäsuosittuja päätöksiä ja tiedettävä, milloin ne ovat tarpeen.
Muutama viimeinen neuvo.
Kun tämä artikkeli alkaa olla lopuillaan, haluan jakaa kanssasi muutaman ammattilaisen salaisuuden. Monet tuotekehittäjät laiminlyövät ne, mikä tarkoittaa, että saat lisäetua, jos otat ne vakavasti.
- Tuotekehitysprosessi saattaa päättyä tuotannon alkamiseen, mutta tuotteesi jatkaa matkaansa tuotteen elinkaaressa. Seuraa sitä ja opi siitä perusteellisesti:
- Miten tuotteesi menestyy markkinoilla, erityisesti verrattuna kehitysvaiheen oletuksiisi?
- Kuka sitä ostaa, millä hinnoilla ja miten asiakkaasi käyttävät tuotettasi?
- Millaista muuta palautetta tuotteesta saat? (”Myrsky sosiaalisessa mediassa”, vai mitä?)
- Miten voit hyödyntää näitä tietoja seuraavassa tuotekehityssyklissäsi?
- Mitä tämä kaikki merkitsee tuotevalikoimallesi, tuotekehitysstrategiallesi ja tuotteesi tai tuotteidesi yleiselle arvolupaukselle?
- Millainen tuote sinun pitäisi tuoda seuraavaksi markkinoille?
- Kerää ja yhdistä kaikki edellä esitettyihin kysymyksiin liittyvät tiedot sekä kaikki tuotekehitysprosessin aikana oppimasi asiat. Kukaan ei halua käyttää aikaa kunnolliseen jälkianalyysiin (myös poliittiset syyt vaikuttavat asiaan!) – mutta palkinto siitä, että vertaat valmiin tuotteesi todellisia tietoja kaikkiin SWOT-analyyseissäsi, tapaustutkimuksissasi, idea-arvioinneissasi ja muualla käyttämiisi oletuksiin, on mittaamattoman arvokas. Tee tämä työ!
- Muista, että kun tuotteesi tulee markkinoille, työsi ei ole valmis – juuri lanseeraamasi tuotteen seuraajan on oltava paremmin kehitetty kuin nykyisten tuotteidesi. Mieti ensi kerralla, miten tuotekehitysprosessia voisi parantaa: mitä menetelmiä kannattaa kokeilla (tai jättää kokeilematta). Ja toimi sitten sen mukaisesti!
Haluatko perehtyä aiheeseen syvemmin? Tutustu seuraavaan materiaaliin:
Don Reinertsen, Lean-tuotekehityksen taustalla olevat suuret ideat, Lean Startup -konferenssi 2013.
Kuratoitu listamme tuotekehityksen uutiskirjeistä on aarreaitta tilattavia resursseja.
IDEO muotoiluajattelun portaali.
Paul Lopusushinsky, Opas CPO Clubin urapolkuun, rooleihin ja taitoihin
Piditkö tästä artikkelista? Tilaa uutiskirjeemme, niin saat kuratoituja tuotehallintaa käsitteleviä artikkeleita ja resursseja suoraan sähköpostiisi.
