Kun navigoimme tekoälyvallankumouksen keskellä, luomme yhdessä uutta todellisuutta, joka on kaukana utopiasta, ja sekä johtajilla että yksittäisillä työntekijöillä on vaikeuksia löytää tiensä epävarmuuden keskellä. Työpaikan etiikkaan, tuotosten laatuun ja pitkän aikavälin vaikutuksiin liittyvät kysymykset ovat monien mielessä, mutta tämä tarjoaa mahdollisuuden oppia toistemme läpimurroista ja muokata haluamaamme tulevaisuutta.
Andrew Saxe, Smartlingin tuoteliiketoiminnasta vastaava johtaja, kertoo kokemuksistaan johtaessaan yritystä, joka on kehittynyt manuaalisista käännöspalveluista tekoälypohjaisten työnkulkujen integrointiin. Hän keskustelee siitä, miten todellinen tekoälyn tuoma arvo voidaan erottaa hypestä, mitä eettisiä näkökohtia johtajien on otettava huomioon ja kuinka nopeasti eniten kysyttyjen taitojen kirjo muuttuu nykyisessä tekoälyvetoisessa toimintaympäristössä.
Haastattelun kohokohdat
- Tutustu Smartlingin Andrew Saxeen [01:33]
- Andrew kiinnostui internetistä ja teknologiasta 1990-luvun puolivälissä.
- Hän opiskeli teknologiaa ja työskenteli kehitys- ja tuoteliiketoimintaan liittyvissä tehtävissä.
- Uransa alkuvaiheessa hän teki verkkokehitystä, vaikka myöntääkin, ettei työn laatu ollut kovin hyvä.
- Lopulta hän siirtyi tuotepäällikön tehtäviin.
- Hän on työskennellyt Smartlingilla lähes 15 vuotta keskittyen johdonmukaisesti tuotteisiin.
- Tekoälyn vaikutus käännöstyönkulkuihin [02:23]
- Smartling toimii käännösalalla, joka on perinteisesti ollut vahvasti ihmisten varassa.
- Pilvilaskennan kaltaiset teknologiset muutokset vaikuttivat liiketoiminnan toimintaan, mutta niiden suorat vaikutukset yksittäisiin ihmisiin olivat vähäisiä.
- Tekoälyn nousu on perustavanlaatuisesti erilainen ilmiö – se vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden päivittäiseen työhön.
- Tekoäly muuttaa jo käännösalaa, ja sen odotetaan jatkavan ihmisten roolien muokkaamista eri toimialoilla.
- Smartling tarjoaa sekä SaaS-työkaluja että käännöspalveluita, joihin on perinteisesti osallistunut ihmiskääntäjiä.
- Neuroverkkokonekääntäminen paransi laatua, mutta tarkkuus ja brändin mukainen äänensävy edellyttivät edelleen ihmisen panosta.
- Tekoäly mahdollistaa nyt laadukkaiden alustavien käännösten tuottamisen ja niiden laadun arvioinnin.
- Ihmisten roolit ovat siirtymässä käännösten luomisesta tekoälyn tuotosten tarkistamiseen ja poikkeustapausten käsittelyyn.
- Tämä merkitsee merkittävää muutosta työnkulkuun, kun ihmiset siirtyvät prosessin loppupäähän.
- Tuleva kehitys saattaa vähentää ihmisten tekemän tarkistuksen tarvetta tai poistaa sen kokonaan.
- Tekoälyn vaikutus käännöstyönkulkuun [07:49]
- Aiemmin kääntäminen perustui vahvasti ihmisiin kirjoittamisessa, tarkistamisessa ja laadun arvioinnissa.
- Tekoäly on muuttanut työnkulkua merkittävästi – käännökset valmistuvat nyt lähes välittömästi ja ovat huomattavasti edullisempia.
- Ihmisten osallistuminen rajoittuu pääasiassa poikkeustapausten käsittelyyn tai tärkeän sisällön tarkistamiseen.
- Jotkin sisältötyypit, kuten oikeudelliset asiakirjat, edellyttävät edelleen kattavaa ihmisen tekemää tarkistusta.
- Muutos on tehostanut työnkulkuja, ja ihmisten roolit kehittyvät edelleen tekoälyn parantuessa.
Kun tarkastelemme kääntämisen kustannuksia, organisaatiot käyttävät siihen satoja miljoonia, jopa miljardeja dollareita. Ihmisiltä voi kulua aikaa käännösten tekemiseen. Tekoälyn myötä työnkulku muuttuu – käännökset valmistuvat välittömästi ja kustannukset pienenevät merkittävästi, koska työstä ei enää makseta ihmisille.
Andrew Saxe
- Tekoälyn käyttöönoton eettiset näkökohdat [09:13]
- Smartling on siirtänyt lingvistejä uusiin tehtäviin samalla, kun heidän tulotasonsa on säilytetty.
- Tekoäly on lisännyt tuottavuutta, jolloin lingvistit voivat tarkistaa enemmän sisältöä pienemmällä vaivalla.
- Eettisiin näkökohtiin kuuluvat työpaikkoihin kohdistuvat pitkän aikavälin vaikutukset sekä kysymys siitä, mihin syrjäytetyt työntekijät siirtyvät.
- Kääntäminen edellyttää vivahteiden ymmärtämistä – pelkkä sujuvuus ei riitä – joten ammattitaitoista ihmisen panosta arvostetaan edelleen.
- Tulevissa tehtävissä saatetaan keskittyä enemmän alkuperäisen sisällön luomiseen kohdekielillä pelkän kääntämisen sijaan.
- Smartling tutkii, miten brändin ääni ja organisaation vivahteet voidaan sisällyttää tekoälyn tuottamaan sisältöön.
- Panostus siihen, miten organisaatio haluaa tulla nähdyksi, voi vaikuttaa merkittävästi tekoälykäännösten laatuun.
- Ihmisen osallistuminen on edelleen tärkeää sävyn ja vivahteiden ohjaamisessa, erityisesti validoinnissa.
- Tämän ihmisen roolin odotetaan kehittyvän edelleen tekoälyn ominaisuuksien parantuessa.
- Tekoälyn ja ihmisen tehtävien määrittäminen käännöstyönkuluissa [13:12]
- Työnkulkuja koskevat päätökset perustuvat kustannusten, laadun ja nopeuden tasapainottamiseen.
- Smartling käyttää tutkimustietoa ja luottamusmittareita yhdistääkseen oikeat työkalut ja prosessit erilaisiin sisältötyyppeihin.
- Tekoälyä käytetään siellä, missä se voi luotettavasti taata laadun, kun taas ihmisiä hyödynnetään silloin, kun tarvitaan suurempaa varmuutta.
- Jotkin asiakkaat edellyttävät edelleen useita ihmisten tekemiä tarkistuksia tietynlaisen sisällön osalta.
- Tekoälyä hyödyntävät työnkulut ovat yhä tehokkaampia useimpien sisältöjen kohdalla, mutta poikkeuksena ovat vähemmän edustetut “pitkän hännän” kielet.
- Tekoälyn käyttöönotto ja integrointi Smartlingilla [15:17]
- Asiakkaat vaativat yhä useammin tekoälyn integrointia tehokkuuden lisäämiseksi, vaikka he eivät olisikaan varmoja siitä, miten sitä käytetään.
- Smartling kehittää tekoälyratkaisuja vastatakseen asiakkaiden kustannussäästöjä ja suorituskykyä koskeviin odotuksiin.
- Smartlingin kaikki tiimit ottavat sisäisesti käyttöön tekoälytyökaluja, ja käyttö on erityisen aktiivista tekniikan, tuotekehityksen ja asiakastuen parissa.
- Kaiken kaikkiaan tekoälyn käyttöönotto on laajaa koko organisaatiossa, vaikka toteutuksen taso saattaa vaihdella hieman tiimeittäin.
- Tekoälyhypen ja todellisen arvon erottaminen [17:40]
- Kaikki ratkaisut eivät tarvitse tekoälyä; yksinkertaisemmat menetelmät, kuten säännöt tai logiikka, voivat olla tehokkaampia.
- ChatGPT:n kaltaisiin työkaluihin liittyvä julkinen innostus ruokkii hypeä, mutta todellinen liiketoimintakäyttö edellyttää luotettavuutta ja varmuutta.
- Tekoälyn soveltaminen liiketoiminnassa edellyttää perusteellisempaa arviointia sen varmistamiseksi, että se todella tuottaa arvoa.
- Smartling keskittyy rakentamaan aidosti hyödyllisiä tekoälytyökaluja, ei vain trendikkäitä ratkaisuja.
- Organisaatiossa noudatetaan tasapainoista ja harkittua lähestymistapaa tekoälyn liiallisen tai liian vähäisen käytön välttämiseksi.
- Smartling tekee kokeita ja testejä rakentaakseen tekoälytyökaluja, joiden varmuustaso on 80–85 %.
- Tekoälyn tulokset ovat edelleen ennalta arvaamattomia, ja halutun lopputuloksen saavuttamisen todennäköisyys on 50/50.
- Luottamuksen rakentaminen tekoälyyn edellyttää kehitysteknologioiden oikeiden käyttötapausten varmistamista.
Kun alat soveltaa tekoälyä liiketoimintaratkaisuihin ja asiakkaiden tarpeisiin, sinun on voitava luottaa paljon vahvemmin siihen, mitä tekoäly havaitsee. Kyse on siitä, että selvitetään, miten teknologiaa voidaan hyödyntää liiketoimintasi ja asiakkaidesi tulosten parantamiseen.
Andrew Saxe
- Tekoälyn laajemmat vaikutukset tuotehallintaan [20:53]
- Andrew seuraa uusia tuotehallinnan työkaluja, mutta hänen mielestään monet niistä ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa.
- Tekoäly voisi auttaa tuotepäälliköitä automatisoimalla tehtäviä, kuten jäsennysten laatimista, Jira-tehtävien luomista tai luonnosten muuttamista mallinnoksiksi.
- Hän näkee mahdollisuuksia tekoälyn käytölle päivittäisten tehtävien tehostamisessa, kun kyse on vähemmän innovoinnista ja enemmän tehokkuudesta.
- Monet uudet työkalut voisivat yksinkertaistaa rutiinitehtäviä ja antaa tuotepäälliköille mahdollisuuden keskittyä strategisempaan työhön.
- Tekoälyn ja ihmisten yhteistyön tulevaisuus [23:35]
- Andrew näkee siirtymisen kohti poikkeustilanteisiin perustuvaa hallintaa, jossa tekoäly hoitaa useimmat tehtävät ja ihmiset puuttuvat tilanteeseen vain ongelmien ilmetessä.
- Hän näkee tekoälyn mahdollistavan sen, että työntekijät voivat keskittyä vähemmän rutiinitehtäviin ja enemmän strategiseen valvontaan.
- Hän haluaa Smartlingin kaltaisten työkalujen integroituvan useammille alueille, jotta ihmisten ei tarvitse osallistua jokaiseen vaiheeseen.
- Hän on innostunut siitä, että teknologia sujuvoittaa työnkulkuja ja antaa työntekijöille mahdollisuuden hallita poikkeustilanteita päivittäisen toiminnan sijaan.
Tutustu vieraaseemme
Andrew Saxe toimii johtavana tuotejohtajana Smartlingilla, joka on johtava tekoälypohjainen käännös- ja lokalisointialusta. Yhtenä yrityksen ensimmäisistä työntekijöistä hän on ollut keskeisessä roolissa Smartlingin tuotevision muotoilussa ja yritystason käännösteknologian innovaatioiden edistämisessä. Ennen Smartlingille siirtymistään Andrew työskenteli tuote- ja teknisissä tehtävissä eMusicilla, APCO Worldwidella ja Omni Studiolla. Lisäksi hän perusti ja myi verkkokaupan EverythingComputer.com. Hänellä on Indianan yliopiston Kelley School of Businessista liiketalouden kandidaatin tutkinto, ja hän asuu New Yorkissa.
AI on hienoa, mutta sen tuottamat tulokset vastaavat edelleen haluttua lopputulosta vain noin puolessa tapauksista. Kehitysteknologioiden oikeisiin käyttötapauksiin liittyy ehdottomasti luottamustaso ja tarve varmuudelle.
Andrew Saxe
Tämän jakson resurssit:
- Tilaa The CPO Clubin uutiskirje
- Verkostoidu Andrew’n kanssa LinkedInissä
- Tutustu Smartlingiin
Aiheeseen liittyvät artikkelit ja podcastit:
- Tietoa The CPO Club -podcastista
- Miksi AI ei koskaan korvaa ihmisiä tuotehallinnassa
- Parhaat AI-sertifikaatit
- Älä irtisanoudu päivätyöstäsi AI-ideasi vuoksi
- Miten AI muuttaa tuoteideoiden löytämistä
- Miten tuotejohtajien tulisi ajatella AI:ta
- 5 tuotehallinnan tehtävää, jotka voit automatisoida minuuteissa säästääksesi aikaa joka päivä
Lue litterointi:
Kokeilemme podcastiemme litterointia ohjelmiston avulla. Antakaa anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet, sillä botti ei ole sataprosenttisen tarkka.
Hannah Clark: Yksi tämän tekoälyvallankumouksen monista hämmentävistä puolista on se, että keksimme kollektiivisesti uutta todellisuutta, joka, kuten minun ei varmaan tarvitse kertoa, on paljon vähemmän utopistinen kuin miltä se kuulostaa. Yhtä kiinnostavaa on kuitenkin se, kuinka seuraamme reaaliajassa sekä johtajien että itsenäisten asiantuntijoiden kamppailua uuden polun rakentamiseen liittyvän sekavuuden keskellä.
Työpaikan etiikkaan, tuotoksen laatuun ja tuleviin vaikutuksiin liittyvät kysymykset ovat kaikkien organisaatiokaaviossa olevien mielessä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meillä on erinomainen mahdollisuus oppia toistemme läpimurroista ja suunnitella omat päätöksemme sen todellisuuden ympärille, johon haluamme lopulta päätyä.
Vieraana on tänään Andrew Saxe, Smartlingin tuotejohtaja. Smartling toimii käännös- ja kielipalvelualalla, joka on käytännössä malliesimerkki tekoälyn vaikutuksille altistuvasta toimialasta. Kun Andrew aloitti Smartlingilla, heidän tiiminsä tuotti käännöspalveluita manuaalisesti, ja tekoäly oli vain vanha tieteiselokuva, jossa Haley Joel Osment näytteli robotti-Pinokkiota.
Sanomattakin on selvää, että asiat ovat muuttuneet. Tässä jaksossa kuulet Andrew’n näkemyksiä aidon tekoälyarvon erottamisesta paisutetusta hypestä, eettisistä näkökohdista, joita johtajien on pohdittava tekoälypohjaisia työnkulkuja käyttöönotettaessa, sekä siitä, miksi eniten kysyttyjen taitojen painopiste on muuttunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Aloitetaan.
Ai niin, keskustelemme näin joka viikko, joten jos tämä kuulostaa kiinnostavalta, mikset tilaisi podcastia? Hyvä, aloitetaan.
Tervetuloa takaisin Tuotepäällikkö-podcastiin. Tänään kanssani on Andrew Saxe. Hän toimii Smartlingin tuotejohtajana.
Andrew, kiitos paljon, että järjestit kiireisestä aikataulustasi aikaa meille tänään.
Andrew Saxe: Ehdottomasti. Hienoa olla täällä.
Hannah Clark: Voisitko kertoa hieman taustastasi ja siitä, miten päädyit nykyiseen asemaasi?
Andrew Saxe: Toki. Olen aina ollut kiinnostunut internetistä, luultavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Se oli silloin uutta, ja olen aina toiminut teknologian parissa, opiskellut paljon teknologiaa ja työskennellyt kehityksen ja tuotteiden parissa.
Olin jonkin aikaa näennäinen verkkokehittäjä, tein verkkosivustoja ja koodia, jotka eivät olleet parhaasta päästä, ja siirryin lopulta tuotetyöhön. Olen ollut Smartlingilla noin 14 vuotta, ja heinäkuussa tulee täyteen 15 vuotta, joten olen ollut täällä melko pitkään. Olen kuitenkin aina pysynyt Smartlingin tuotetiimissä.
Hannah Clark: Hienoa. Viisitoista vuotta on todella pitkä aika.
Andrew Saxe: Se ei todellakaan ole lyhyt aika.
Hannah Clark: Erityisesti teknologia-alalla. Se on kuin koiravuosia.
Andrew Saxe: Niin. Tämä on varmaan pisin suhteeni.
Hannah Clark: Keskitymme tänään tekoälyyn liittyvän etiikan kehittymiseen johtamisen näkökulmasta. Aluksi voisitko taustoittaa keskustelua Smartlingilla viimeisten 15 vuoden aikana tekemiesi havaintojen kautta?
Olet nähnyt, että Smartling toimii käännösalalla ja että yrityksen aloittamisen jälkeen on tapahtunut monia merkittäviä teknologisia siirtymiä. Ensin tulivat pilvipalvelut ja läpinäkyvyys, ja nyt elämme tekoälyn aikakautta. Mikä tässä muutoksessa on erilaista?
Andrew Saxe: Olen ollut käännösalalla pitkään, joten voin muuttaa englannin ranskaksi ja espanjaksi ja niin edelleen. Kun ajattelee tätä prosessia, siinä on jo vuosisatojen ajan ollut paljon ihmisiä kääntämässä tekstejä. Kielten muuttaminen toisiksi kieliksi on aina ollut olemassa, ja kyse on aina ollut hyvin ihmiskeskeisestä työstä.
Kun ajattelee muiden teknologioiden kehitystä viimeisten 15 vuoden aikana, pilvipalvelut olivat tietysti todennäköisesti suurin muutos. Niiden vaikutukset olivat ensisijaisesti liiketoiminnallisia ja organisatorisia, kun taas tekoälyllä on jo ollut syvällinen vaikutus käännösmaailmaan ja todennäköisesti muuallakin se alkaa vaikuttaa ihmisiin yhä enemmän.
Pilvipalvelut olivat valtava muutos ja auttoivat yrityksiä kasvamaan ilman palvelinfarmien rakentamista ja muuta sellaista, mutta loppukäyttäjät eivät ehkä juuri huomanneet sitä, paitsi että he saivat enemmän sovelluksia ja palveluita. Tekoälyn tämänhetkinen muutos vaikuttaa mielestäni eniten työntekijöiden arkeen, ja näemme sen ehdottomasti käännösmaailmassa.
Hannah Clark: Voin kuvitella, että vaikutus on erityisen voimakas juuri sillä alalla.
Kun puhumme tekoälyn käyttöönotosta käännöspalveluissa, kuten mainitsit, sillä on suuri vaikutus kääntäjien työvoimaan ja loppukäyttäjiin. Miten tasapainotatte tehokkuushyödyt ja vaikutukset työntekijöihinne, ja miten heidän roolinsa on muuttunut?
Andrew Saxe: Olemme samanaikaisesti ohjelmistoyritys ja ohjelmisto palveluna -yritys, joka tarjoaa työkaluja käännösten ja koko prosessin hallintaan. Kuvittele tuhansia tai satojatuhansia ihmisiä kirjoittamassa käännöksiä ja tarvitsemassa työkaluja niiden hallintaan.
Sitten ovat tietenkin kaikki ihmiset, jotka tekevät varsinaiset käännökset. Tarjoamme myös näitä käännöspalveluita. Ihmiset ovat pitkälti kirjoittaneet käännöksiä, tarkistaneet niiden laatua, korjanneet virheitä ja huolehtineet organisaation brändiäänestä.
Muutama vuosi sitten, ehkä viisi tai kuusi vuotta sitten, neuroverkkokonekäännös tuli käyttöön. En muista tarkkaa aikataulua. Google Kääntäjä on ollut olemassa pitkään, ja se siirtyi neuroverkkokonekäännökseen, mikä paransi laatua merkittävästi, mutta muutos ei vielä mahdollistanut ihmisten poistamista prosessista.
Prosessi oli siis sellainen, että joku kirjoitti käännöksen, joku toinen tarkisti sen laadun ja sen jälkeen se palasi sisällön omistajalle. Näin toimittiin aina, myös konekäännösten aikana. Tekoälyn myötä pyrimme poistamaan ihmiset tästä työnkulusta tai ainakin muuttamaan heidän rooliaan. Kun tekoäly ja sen ympärillä olevat työkalut kehittyvät, ihmiset eivät enää ehkä kirjoita käännöstä, vaan järjestelmä tuottaa parhaan ensimmäisen version. Tekoälyä ja suuria kielimalleja voidaan käyttää laadun arviointiin ja sen päättämiseen, tarvitseeko teksti ihmisen tarkistusta.
Ihmisen rooli muuttuu enemmän validoinniksi. Kun arvioimme, että laatu on tarkistettava, ihminen tulee mukaan ja toteaa, ettei lopputulos ehkä ole riittävän hyvä. Hän voi löytää poikkeustapauksia, joita suuri kielimalli ei osaa tarkistaa tai löytää oikein, minkä jälkeen tiedot voidaan syöttää takaisin koneelle ja toivottavasti parantaa kokonaisuutta.
Rooli siis siirtyy työnkulun alusta ja keskeltä loppuun, jossa tehdään satunnaista validointia tai sisällön laadun otantatarkistuksia. Tämä on melko suuri muutos siinä, miten ihmiset työskentelevät. Aikanaan voidaan ehkä päästä pisteeseen, jossa joitakin validointivaiheita ei enää tarvita, mutta juuri siihen suuntaan ollaan tällä hetkellä menossa.
Hannah Clark: Tämä on todella kiinnostavaa, erityisesti kun mainitset brändiäänen. Se on niin hienovarainen asia, jonka havaitseminen ja hallitseminen voi olla vaikeaa jopa omalla äidinkielellä. On varmasti paljon monimutkaisempaa, että tekoäly arvioi ja kääntää sen riittävän hyvin.
Ymmärrän siis, miksi tämä kerros on yhä hyvin merkityksellinen ja miksi sitä olisi vaikea korvata.
Andrew Saxe: Näin on. Brändiääni on valtavan tärkeä osa, samoin erityisterminologia. Yrityksillä on brändisanoja ja sanastotermejä, joita ne haluavat käyttää, sekä sanoja, joita ne haluavat välttää.
On varmistettava, että käännökset kunnioittavat kaikkia näitä vaatimuksia. Tekoäly suoriutuu siitä melko hyvin, mutta se voi myös tehdä virheitä. On rakennettava suojakaiteet, ja joskus ihmisen osallistuminen muodostaa yhden niistä.
Hannah Clark: Aivan. Olen itse käyttänyt tekoälyä sisällön ideointiin ja vastaavaan, ja siihen liittyy paljon asioita. On kiinnostavaa ajatella, mihin teknologia nykyään pystyy, mutta samalla on hyvä muistaa, että mukana on erilaisia väliintulon rooleja. Kyse ei ole useinkaan yksinkertaisesta, suorasta käännöstyöstä.
Jos muutos on vienyt työn ihmisen kirjoittamasta tehtävästä enemmän validointirooliin, miltä työnkulku näyttää nyt verrattuna viiden vuoden takaiseen aikaan ennen tätä tekoälymuutosta?
Andrew Saxe: Rehellisesti sanottuna aiemmin käännöksissä on käytetty teknologiaa vuosikymmenten ajan: työpöytätyökaluja, palvelintyökaluja ja muita vastaavia välineitä. Ihminen on kuitenkin aina kirjoittanut käännöksen, tarkistanut sen ja arvioinut laatua.
Käännöksiin käytetään valtavasti rahaa. Organisaatiot käyttävät niihin satoja miljoonia ja miljardeja dollareita, ja ihmisten tehdessä työtä prosessi voi kestää jonkin aikaa. Nyt työnkulku muuttuu siten, että tulos syntyy välittömästi ja kustannukset laskevat nopeasti, koska ihmisille ei enää makseta samasta työstä.
Työnkulku on huomattavasti tehokkaampi, ja siinä keskitytään lähinnä poikkeustapauksiin. Tietyissä tapauksissa ihmisiä tarvitaan edelleen. Jos esimerkiksi kyse on oikeudellisista asiakirjoista tai tiedoista, joiden on oltava täysin täsmällisiä, ihminen voi yhä tarkistaa kaiken.
Tietynlaiselle sisällölle tarvitaan siis edelleen ihmisiä, mutta odotan tämän muuttuvan seuraavien vuosien aikana.
Hannah Clark: Luottamuksen teknologiaan kasvaessa ja sen tehostuessa tämä varmasti muuttuu. Etiikasta puhuttaessa kyse on alueesta, jolla käydään sisäistä keskustelua siitä, missä eettisesti seisomme suhteessa yleiseen tekoälyyn ja tällaisiin edistysaskeliin. Millaisia eettisiä kysymyksiä johtokeskusteluissanne on noussut esiin tekoälyn käyttöönotosta yrityksessänne tai käännöspalvelualalla yleisesti?
Andrew Saxe: Meidän näkökulmastamme kieliasiantuntijoihin, joiden kanssa työskentelemme jatkuvasti, olemme mielestäni onnistuneet melko hyvin siirtämään ihmisiä uusiin rooleihin ja varmistamaan, että he ansaitsevat edelleen saman verran kuin aiemmin. He voivat ehkä tarkistaa enemmän sisältöä, koska muokkausta ja tarkistamista tarvitaan vähemmän, joten heidän työskentelynopeutensa on kasvanut.
He toimivat vain työnkulun eri päässä. Olemme vasta tekoälytyökalujen käytön alussa, joten tätä on pohdittava paljon enemmän. Alalla mietitään varmasti myös, mihin kaikki nämä ihmiset lopulta sijoittuvat.
Käännösala on hyvin hienovarainen liiketoiminta. Kuten sanoit, se, että puhuu espanjaa tai ranskaa, ei tarkoita, että osaisi kääntää asiakirjoja, erikoissisältöä ja vastaavaa. Lopputulos ei välttämättä ole oikea. Tämä edellyttää siis harkintaa.
Uskon, että tilaa on yhä, ja työ voi jopa siirtyä enemmän sisällön luomiseen kyseisellä kielellä kuin olemassa olevan sisällön muokkaamiseen käännöstä varten. Käännösalalla on varmasti jatkossakin ihmisille rooleja.
Hannah Clark: Tämä muistuttaa monella tavalla myös sisältöalaa. Nyt kun työkalut tekevät prosessista tehokkaamman, alalla kysytty osaaminen on muuttunut. Aiemmin tuotoksen määrä ja teknisten vaatimusten, kuten hakukoneoptimoinnin, huomioiminen olivat erittäin kysyttyjä taitoja. Käännösalalla tapahtuu todennäköisesti sama.
Kuulostaa siltä, että kyky havaita tiettyjä hienovaraisuuksia, kielellisiä vivahteita ja tyyliä sekä ymmärtää yksityiskohtaisesti asiakkaan vaatimuksia on tärkeämpää kuin pelkkä sanasta sanaan kääntäminen. On kiinnostavaa, kuinka tällaiset teknologiset muutokset vaikuttavat dominoefektin tavoin koko toimialaan ja siihen, millainen osaaminen on kysyttyä.
Andrew Saxe: Näin tapahtuu. Tutkimme parhaillaan asioita, joita todennäköisesti otamme käyttöön tänä vuonna, ja pyrimme esimerkiksi tallentamaan osan tästä hienovaraisuudesta. Haluamme ymmärtää, miten organisaatio näkee itsensä tai miten se haluaa asiakkaiden puhuvan siitä.
Tällaisten kuvausten luominen voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä tekoäly tai suuri kielimalli tuottaa. Olemme nähneet laadun muuttuvan tämän perusteella. Tällä hetkellä ihmiset osallistuvat edelleen osaan validoinnista ja tarkistamisesta juuri tällaisten vivahteiden osalta.
Myös tämä tulee todennäköisesti muuttumaan ajan myötä.
Hannah Clark: Ajattelen asiaa niin, että aina kun markkinoilla syntyy tarjonnan kasvu jollakin alueella, esimerkiksi tuotoksen määrässä, heiluri kääntyy kysyntään paremman laadun, aidompien näkemysten ja sen suhteen, mikä erottaa sisällön kilpailijan sisällöstä, kun hänellä on käytössään samat työkalut.
Onpa kiinnostavaa elää tällaista aikaa.
Andrew Saxe: On todella kiinnostavaa nähdä näin dramaattinen muutos näin lyhyessä ajassa.
Hannah Clark: Joskus tuntuu, että seuraamme vuosikymmenten aikana yleensä tapahtuvaa muutosta, joka onkin tapahtunut muutamassa kuukaudessa. Pääni pyörii edelleen. Aina kun keskustelen tekoälystä tässä ohjelmassa, vaikka tekoälyaiheinen jakso on vain kerran kuukaudessa, kaikki tuntuu uskomattomalta.
Palataan työnkulkuihin. Kun päätätte käyttöönotosta ja työnkulun muuttamisesta, haluatte mahdollistaa tehokkuuden. Kuulostaa siltä, että monet työntekijät voivat nyt tehdä palkitsevampaa työtä sen sijaan, että he tekisivät ulkoistettavissa olevia rutiinitehtäviä.
Miten päätätte, minkä työnkulkujen tai tehtävien tulisi perustua ensisijaisesti ihmiseen ja mitkä tulisi antaa tekoälyn tehtäviksi siten, että niiden kohdalla odotetaan tekoälyn käyttöä?
Andrew Saxe: Se riippuu tilanteesta. Käännösalalla on kustannusten, laadun ja nopeuden muodostama matriisi, jonka avulla pyritään saavuttamaan paras laatu mahdollisimman edullisesti ja nopeasti.
Teemme paljon tutkimusta, selvitystyötä ja testausta varmistaaksemme, että tarjoamme oikean työkalun oikeanlaiselle sisällölle. Arvioimme erityisesti tekoälytyökalujemme luottamustasoja ja sitä, tuottavatko tietyt teknologiat, työkalut tai työnkulut sisältöä, jonka laadun voimme taata.
Jos voimme taata tietyn prosessin tai työnkulun laadun, autamme asiakasta valitsemaan sopivan työnkulun. Joillakin asiakkailla on ehdoton vaatimus siitä, että ihminen osallistuu työhön tai että mukana on kaksi ihmistä. Tietyntyyppinen sisältö voi edellyttää tätä.
Näemme kuitenkin, että teknologiaa hyödyntäviä työnkulkuja voidaan soveltaa yhä laajemmin kaikenlaiseen sisältöön. Yksi poikkeus ovat joskus harvinaiset kielet, joista suurilla kielimalleilla ei ehkä ole riittävästi tietoa käännöksen ymmärtämiseksi.
Jotkin harvinaiset kielet tarvitsevat siis edelleen ihmisiä, mutta yleisesti ottaen olemme pystyneet soveltamaan näitä työkaluja laajasti kaikenlaiseen sisältöön ja takaamaan samalla laadun.
Hannah Clark: Haluaisin tarkastella asiaa hieman laajemmin organisaation näkökulmasta. Kun tarkastelemme Smartlingia kokonaisuutena, miten lähestytte käyttöönottoa?
Omaksuuko organisaatio tekoälyn melko yhdenmukaisesti, kun kaikilla on nykyään käyttötapaus tekoälylle? Vai onko eroja siinä, missä tekoäly soveltuu paremmin tai missä vastustetaan enemmän vanhoista toimintatavoista luopumista?
Andrew Saxe: Tässä on ehkä kaksi puolta. Ohjelmistotoimittajana asiakkaillamme on usein sisäisiä määräyksiä tekoälyn käyttämisestä. He haluavat hyödyntää sitä, vaikka eivät aina edes tiedä miten. Organisaatioissa vaaditaan tehokkuutta, ja toimittajien on pystyttävä osoittamaan, että ne käyttävät tekoälyä ja saavuttavat tehokkuushyötyjä.
Asiakkaat siis ehdottomasti haluavat sitä ja pyytävät sitä. Me yritämme selvittää, millaisia ratkaisuja tarvitaan tehokkuuden tai kustannussäästöjen saavuttamiseksi.
Sisäisesti jokainen tiimi käyttää tekoälyä ja tekoälytyökaluja. Myös suunnittelu- ja tuotekehitystiimimme käyttävät niitä. Asiakastukityökalumme ovat tekoälypohjaisia, samoin tukipalvelumme. Käytännössä kaikki liikkuu tähän suuntaan.
Hannah Clark: Tekoälyä koskevat määräykset yleistyvät. Olen keskustellut aiheesta muutaman kerran, ja organisaatioilla näyttää olevan erilaisia lähestymistapoja. Jotkut kuvaavat niitä porkkanaksi tai kepiksi. Tekoälyn käyttöä voidaan kannustaa, ja jos käyttöönotto ei etene halutulla tavalla, siitä tehdään määräys.
Tavoitteena on saada ihmiset kokeilemaan työkaluja ja oppimaan, miten ne voivat tukea heidän työnkulkujaan. Näen kuitenkin, että tähän voi liittyä myös ongelmia.
Andrew Saxe: Sisäisesti olemme ehdottomasti laatineet käytäntöjä ja määritelleet sallitut työkalut. Käyttämämme toimittajat ovat yleensä käyneet läpi turvallisuustarkastukset, joten voimme luoda niiden ympärille asianmukaiset suojat.
Joka päivä tulee kuitenkin uusi työkalu, jota kaikki voisivat kokeilla.
Hannah Clark: Jos puhumme hypejaksosta, kyseessä on uusi teknologia, johon liittyy määräyksiä, innostusta ja paljon hypetystä. Olemme ehkä juuri siirtymässä suuren skeptisyyden vaiheeseen: mikä on hypeä ja mitkä työkalut oikeasti tarvitsevat tekoälyominaisuuksia?
Tätä tapahtuu aina suurten edistysaskelten yhteydessä. Näimme sen sosiaalisen median ja Web3:n kohdalla. Miten autatte organisaatiota erottamaan hypen todellisesta arvosta? Tekoälyn käyttöönottoon voi liittyä sekä vastahakoisuutta että liiallista innokkuutta.
Miten ohjaatte keskustelua siihen, missä tekoälyn käyttötapaus on arvokas eikä heikennä laatua?
Andrew Saxe: Yksi tekoälytutkijoistamme ja -insinööreistämme sanoo aina, ettei kaiken tarvitse olla tekoälyä. Jos asian voi tehdä säännön tai ehtolauseen avulla, sitä ei pidä väkisin muuttaa tekoälypohjaiseksi.
Kun käytät ChatGPT:n kaltaista työkalua ja hämmästyt siitä, että se kirjoitti sinulle pitkän tekstin tai tuotti valtavasti tietoa, se synnyttää osan tästä innostuksesta. Näyttää siltä, että työkalu tekee kaiken hämmästyttävän helposti.
Kun tekoälyä aletaan soveltaa liiketoimintaratkaisuihin ja asiakkaille tarkoitettuihin asioihin, tarvitaan kuitenkin aivan erilainen luottamustaso. Silloin skeptisyys lisääntyy. Kyse ei ole vain siitä, että kirjoittaa jotain ChatGPT:hen ja saa hyvän vastauksen.
On ymmärrettävä, miten teknologiaa sovelletaan liiketoiminnan tai asiakkaan tulosten parantamiseen. Innostusta on paljon ja kaikki haluavat tekoälyä, mutta työkaluja rakennettaessa suhtautuminen muuttuu harkitummaksi.
On varmistettava, että rakennettu ratkaisu on todella hyödyllinen ihmisille. Se vie joskus enemmän aikaa kuin jonkin asian kirjoittaminen ChatGPT:hen.
Hannah Clark: Sosiaalisen median kohdalla tapahtui jotain vastaavaa. Jokaisen yrityksen piti olla sosiaalisessa mediassa, mutta osa ei suhtautunut siihen lainkaan vakavasti ja osa puolestaan panosti siihen liikaa. Lopulta kysyttiin, missä sijoitetun pääoman tuotto on.
Tasapainon löytäminen on siis tärkeää: pitää olla kokeiluympäristö ja kannustaa ihmisiä tutkimaan mahdollisuuksia, mutta samalla tunnistaa hyvät käyttötapaukset ja säilyttää vain ne, joilla on todistettu hyöty liiketoiminnalle.
Andrew Saxe: Teemme paljon kokeiluja. Olemme testanneet yhtä ratkaisua, jonka uskomme olevan asiakkaille erittäin hyödyllinen. Haluamme saavuttaa muutaman kuukauden ajan noin 80–85 prosentin varmuustason.
Tähän asti tulos on ollut lähes kolikonheittoa: joskus ratkaisu toimii ja joskus ei. Tekoäly on hienoa, mutta se tuottaa halutun tuloksen edelleen vain noin puolessa tapauksista. Siksi tarvitaan luottamuksen ja varmuuden kerros sekä oikeat käyttötapaukset uusille teknologioille.
Hannah Clark: Jos tarkastelemme käännösalan ulkopuolisia toimialoja, millaisia yhtäläisyyksiä näet tekoälyn integroinnissa?
Entä yleisesti tuotealalla? Onko urasi aikana kertynyt kokemuksia, joiden uskot soveltuvan laajemmin ja jotka vaikuttavat siihen, miten näet tämän teknologian tulevaisuuden?
Andrew Saxe: Jonkin verran. Yritän seurata uusimpia tuote- ja tuotejohtajille tarkoitettuja työkaluja.
En ole vielä nähnyt monia ratkaisuja, jotka olisivat todella hyödyllisiä esimerkiksi tuotekehityksessä. Sanon näin, koska keksimme ainakin oletettavasti asioita, joita ei vielä ole olemassa: uusia työkaluja, käyttöliittymiä, teknologioita ja sovelluksia, joita ihmiset eivät ehkä ole aiemmin nähneet.
Tekoäly voi olla hyödyllinen kirjoittamisessa. Voisi pyytää sitä laatimaan vaatimusmäärittelyn rungon tai muuttamaan sen tehtäviksi projektinhallintajärjestelmään. Se poistaisi osan tuotejohtajien tekemästä monimutkaisesta työstä.
Olen nähnyt myös kiinnostavia työkaluja, joissa paperille piirretty luonnos muuttuu siistiksi malliksi ja järjestelmä osoittaa alueita, joihin kannattaa keskittyä.
Uskon, että tulemme näkemään paljon sovelluksia, jotka parantavat jokapäiväisiä, yksityiskohtaisia tehtäviä, jotka eivät ehkä vaadi yhtä paljon ajattelua kuin uuden keksiminen.
Hannah Clark: Uuden keksimiseen liittyen olen innostunut tästä ohjelmoinnin uudesta suuntauksesta. Se vapauttaa valtavasti tiimien välistä yhteistyöpotentiaalia. Ideasta voidaan luoda prototyyppi, jota tiimi voi kehittää eteenpäin.
Andrew Saxe: Oletko nähnyt joidenkin tällaisten työkalujen olevan käytössä?
Hannah Clark: Sisäinen tiimimme on kokeillut niitä paljon, ja on hienoa nähdä, mitä ihmiset keksivät. Kaikilla on ollut älypuhelimen käyttäjänä hetki, jolloin ajattelee, että tiettyä asiaa varten pitäisi olla sovellus. Nyt teknologian avulla voi kokeilla ideaa ja nähdä, onko se hyvä vai typerä.
Minulla on yksi idea, mutta en voi vielä paljastaa sitä.
Andrew Saxe: Se on hieno tapa testata, toimiiko idea todella.
Hannah Clark: Juuri niin. On hienoa pystyä validoimaan idea välittömästi. Ideat syntyvät näin, ja usein joku muu tekee jo samaa asiaa, mutta sen voisi ehkä tehdä paremmin.
Andrew Saxe: Aivan.
Hannah Clark: Kun ajatellaan tekoälyn ja ihmistyöntekijöiden suhdetta, millaisena haluaisit nähdä kehityksen johtajana? Miten tekoäly mahdollistaa työntekijöidenne toimintaa, ja mitä haluaisit nähdä seuraavien kolmen–viiden vuoden aikana?
Andrew Saxe: Alustan näkökulmasta käännösalalla ja monilla muilla aloilla on paljon hallinnollista työtä. Ihmiset ovat jatkuvasti yksityiskohdissa, ja monet viettävät koko työpäivänsä tietyillä alustoilla.
Uskon, että työ muuttuu poikkeusten hallinnaksi. Jos tekoälyn tai suurten kielimallien voi luottaa tuottavan halutun lopputuloksen, pitäisi hallita vain niitä tapauksia, joissa lopputulos ei ole oikea.
Monet työkalut ja alustat, myös Smartling, on siis suunniteltava uudelleen poikkeusten hallintaan perustuviksi. Jos ihmisiä ei tarvita kaikkien tehtävien tekemiseen, teknologiaa ja työkaluja voidaan käyttää paljon useammissa paikoissa kuin vain nykyisissä ympäristöissä.
Hannah Clark: Mitä ajattelet tästä väitteestä? Olen pitkään kritisoinut sitä, että urapolulla tietyn tehtävän hyvin hallitsevat itsenäiset asiantuntijat etenevät usein tehtävässä tarvittavien taitojensa perusteella esihenkilöiksi, vaikka heiltä puuttuvat ihmisten johtamisen taidot.
Nyt itsenäiset asiantuntijat valvovat teknologiaa, joka suorittaa perustason tehtäviä. Alamme ehkä kouluttaa johtamista jo asiantuntijatasolla. Ihmiset oppivat hallitsemaan tiimiä ja ymmärtämään sen valvomista ennen varsinaiseen henkilöstöjohtamisen rooliin siirtymistä.
Andrew Saxe: Tämä käy järkeen. En ole ajatellut asiaa noin, mutta pohdin sitä varmasti myös Smartlingin tiimin näkökulmasta.
Hannah Clark: On kiinnostavaa, koska ihmisten johtamiseen liittyy omat hienovaraisuutensa, mutta ihmiset alkavat ajatella kuin johtajat jo ennen johtajiksi ryhtymistään.
Olen tästä muutoksesta myös innostunut.
Andrew Saxe: Se käy täysin järkeen. Tämä luo ihmisille paljon uusia mahdollisuuksia tehdä asioita, joita he eivät aiemmin olisi tehneet.
Hannah Clark: On kiinnostavaa nähdä tällaisia odottamattomia seurauksia, joita syntyy teknologian muuttaessa koko toimintamallia.
Andrew Saxe: Kyllä.
Hannah Clark: Tämä on ollut todella hauskaa. Kiitos paljon, että tulit ohjelmaan. Rakastan innostuneita tekoälykeskusteluja.
Andrew Saxe: Niitä tulee varmasti vielä paljon lisää.
Hannah Clark: Todennäköisesti ensi kuussa taas. Mistä ihmiset voivat seurata sinua verkossa, Andrew?
Andrew Saxe: LinkedInistä. Nimeni taitaa olla vain ASaxe.
Hannah Clark: Hienoa. Kiitos, että tulit, ja kiitos ajastasi.
Andrew Saxe: Kiitos paljon.
Hannah Clark: Kiitos kuuntelusta. Lisää hyviä näkemyksiä, käytännön oppaita ja työkaluarvosteluja saat tilaamalla uutiskirjeemme osoitteessa theproductmanager.com/subscribe. Voit kuunnella lisää tämänkaltaisia keskusteluja tilaamalla Tuotepäällikkö-podcastin sieltä, missä kuuntelet podcasteja.
