Oletko koskaan tuntenut luottavasi päätöksiä tehdessäsi liikaa intuitioosi ja unohtavasi asiakkaidesi tarpeet? Ei hätää, on olemassa erinomainen tapa tuoda asiakkaidesi äänet takaisin osaksi arkeasi – toteuttamalla kyselyitä. Tässä oppaassa autan sinua tässä käymällä läpi muutamia tuotepalautetta koskevia kysymyksiä, joita voit käyttää.
Kyllä, tuotepalautekyselyt ovat edelleen ajankohtaisia
...ja parhaat tuotetiimit käyttävät niitä jatkuvasti.
Palautekyselyt ovat erittäin suosittuja (noin 7 %:ssa miljoonasta suosituimmasta verkkosivustosta käytetään pelkästään Hotjaria), sillä ne tarjoavat ihanteellisen tasapainon tilastollisesti merkittävän datan sekä runsaiden laadullisten havaintojen ja yksittäisten palautteiden välillä.
Olen samaa mieltä siitä, että elämme massadatan ja edistyneen seurannan aikakautta, jonka avulla voit analysoida käyttäjiesi käyttäytymismalleja ja jopa ennustaa heidän tulevia toimiaan. Massadatasta puuttuu kuitenkin yksi kriittinen elementti – konteksti.
Massadatan avulla voit nähdä, että tietystä maasta tulevat käyttäjät ovat erittäin aktiivisia sunnuntaisin, mutta et saa koskaan selville todellista syytä (sunnuntai on heidän kulttuurissaan viikon ensimmäinen päivä), ellet kysy sitä heiltä.
Nyt kun tiedät, että kyselyihin kannattaa käyttää aikaa, tutustutaan parhaisiin kysymyksiin, joita voit esittää osana tutkimussuunnitelmaasi.
Vertaile asiakaskokemustasi (CX)
Jokainen menestyvä tuote ja sitä tukeva yritys rakentuu tyytyväisen asiakaskunnan varaan. Jos et täytä asiakkaidesi odotuksia, menetät lopulta asiakasuskollisuutta ja asiakaspysyvyyttä – parhaimmillaan seurauksena on kannattava mutta kestämätön liiketoiminta ja pahimmillaan yrityksen epäonnistuminen. Siksi on tärkeää mitata asiakaskokemusta ja kehittää sitä.
Olen jakanut asiakastyytyväisyyskyselyissä esitettävät kysymykset kolmeen ryhmään sen keskeisen mittarin perusteella, jonka mittaamista ne auttavat.
Huomautus: käytän tässä oppaassa esimerkeissä Typeformia, mutta tutustu myös muihin vaihtoehtoihin parhaita käyttäjäpalaute- ja kyselytyökaluja käsittelevässä oppaassamme.
Mittaa asiakastyytyväisyyspisteet (CSAT)
CSAT on yksi suosituimmista mittareista, joita yritykset käyttävät käyttäjiensä tyytyväisyyden seuraamiseen.
CSAT-arvoa voi mitata monella tavalla, esimerkiksi useita kysymyksiä sisältävillä kyselyillä. Suosittelen kuitenkin pitäytymään yksinkertaisimmassa menetelmässä, joka koostuu yhdestä kysymyksestä.
Tässä olen valinnut vastaajille käytettäväksi perinteisen suljetun ”5 tähteä” -kysymysmuodon heidän tyytyväisyytensä arviointiin, mutta voit käyttää myös mitä tahansa muuta muotoa, kuten:
- Boolen vastaukset: Tyytyväinen / tyytymätön tai 👍/👎.
- Monivalintavastaukset: Erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, jokseenkin tyytyväinen, tyytymätön.
- Mielipideasteikko: Kuinka tyytyväinen olet asteikolla 1–7? Voit käyttää tähän myös Likert-asteikkoa.
Valitsemastasi muodosta riippumatta sinun on laskettava positiivisen tuloksen saaneiden kyselyvastausten prosenttiosuus. Edellä olevassa tapauksessa pidämme 4 ja 5 tähden vastauksia positiivisina ja laskemme CSAT-arvon seuraavalla kaavalla:
Pidän tästä yksinkertaisesta tavasta mitata CSAT-arvoa yhdellä kysymyksellä, koska sen ansiosta voit sijoittaa kyselyn mihin tahansa, myös osaksi tuotteesi käyttöliittymää.
Mittaa nettosuositteluindeksi (NPS)
Nettosuositteluindeksisi kuvaa asiakaskuntasi suhtautumista tuotteeseesi, kun he puhuvat sinusta muille.
Vaikka tämän mittaaminen on tärkeää kaikille yrityksille, se on erityisen kriittistä tuotteille, jotka luottavat suusanalliseen viestintään (WOM) tärkeimpänä kasvun lähteenään.
Toisin kuin edeltäjänsä, NPS-arvoa voidaan mitata vain yhdellä oikealla tavalla, ja siinäkin on jälleen vain yksi kysymys, johon vastataan:
Vastauksen muoto on myös melko vakiintunut – asteikko 0:sta 10:een, jossa:
- Enintään 6 pistettä saaneet ovat arvostelijoitasi.
- 7 tai 8 pistettä saaneet ovat passiivisia käyttäjiäsi.
- Ja 9 tai 10 pistettä antaneet ovat suosittelijakäyttäjiäsi.
Lasket itse mittarin seuraavalla kaavalla:
Kuten yllä olevasta kaavasta näemme, passiivisilla käyttäjillä ei oikeastaan ole vaikutusta, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että suosittelijoita on enemmän kuin arvostelijoita. Terve NPS-tulos on mikä tahansa yli 0 %. Jos ylität 50 %, olet onnistunut erinomaisesti asiakastyytyväisyydessä ja suusanallisessa viestinnässä (WOM). Yli 75 %:n tulosta pidetään maailmanluokan tuloksena.
Have an account? Log In
Mittaa asiakkaan vaivannäköpisteet (CES)
CES-tuloksesi kertoo, pystyvätkö asiakkaasi käyttämään tuotettasi helposti tarpeidensa täyttämiseen.
CSAT mittasi yleistä tunnetilaa ja NPS osoittaa saamasi suusanallisen viestinnän ”laadun”, kun taas CES kuvaa käyttäjäkokemuksesi tilaa. Matala CES-tulos tarkoittaa, etteivät käyttäjäsi pysty navigoimaan sovelluksessasi ja käyttämään ominaisuuksiasi tarpeidensa onnistuneeseen täyttämiseen.
Asiakkaan vaivannäköpisteet perustuvat toiseen yhden kysymyksen kyselyyn. Tässä tapauksessa kysymys kuuluu:
Asteikko 0:sta 7:ään on mielivaltainen, ja voit valita minkä tahansa asteikon (myös viisi tähteä) tämän asiakaskokemusmittarin mittaamiseen.
Laskennan osalta asiakkaan vaivannäköpisteet ovat kaikkien saamiesi vastausten keskiarvo. Kaava on:
Korkein mahdollinen arvo on asteikkosi ylin pistemäärä (yllä olevassa esimerkissä 7), ja pienin arvo on 0. Toisin kuin NPS:n kohdalla, CES-tulokselle ei ole vertailuarvoa, vaan tavoitteenasi on kehittää UX-kokemusta jatkuvasti ja pyrkiä korkeimpaan mahdolliseen tulokseen.
Vaikka asiakaskokemuksen mittaamiseen on olemassa monia muitakin mittareita ja niitä vastaavia kysymyksiä, nämä kolme olivat tärkeimmät ja keskeisimmät seurattavat mittarit.
Kun asiakaskokemus on nyt käsitelty, siirrytään muihin tuotepalautteen osa-alueisiin ja tarkastellaan kysymyksiä, joita voit esittää käyttäjillesi saadaksesi hyödyllisiä asiakasnäkemyksiä näiltä alueilta.
Tunnista käyttötapauksesi
Kyselyt ovat erittäin suosittu ja olennainen osa uuden tuotteen löytämisprosessia käyttäjähaastattelujen ja laadullisen data-analyysin ohella.
Kyselylomakkeiden hyöty tuotetutkimuksessa on se, että ne sisältävät samanaikaisesti enemmän laadullisia näkemyksiä kuin data-analyysi ja enemmän määrällistä tai mitattavaa tietoa kuin käyttäjähaastattelut. Niissä on olennaisesti tasapaino datan määrän ja sen tarjoamien näkemysten välillä.
Tuotteen löytämisprosessissa käytettävistä kyselymalleista puhuttaessa käsitellään tehtävien suorittamiseen perustuvaa JTBD-mallia ja ongelmien löytämistä.
Selvitä käyttäjiesi tehtävät, jotka on tehtävä
Tehtävät, jotka on tehtävä (JTBD) -malli auttaa tuotetiimejä selvittämään kohdeasiakkaidensa tarpeet tunnistamalla ja määrittelemällä ”tehtävät”, jotka näiden käyttäjien on suoritettava ja joita varten he ovat valmiita ”palkkaamaan” tuotteesi hoitamaan tehtävän heidän puolestaan.
Huomautus: JTBD on kaiken kaikkiaan erinomainen malli, joka auttaa asettamaan tuotteillesi oikeat prioriteetit, ja suosittelen lukemaan sitä käsittelevän kirjan.
Oma suosikkitapani toteuttaa JTBD-tutkimusta on selvittää tehtävät haastatteluilla ja validoida ne hieman laajemman datan avulla JTBD-kyselyillä. Tällaisessa kyselyssä voi odottaa näkevänsä seuraavanlaisen kysymyksen.
JTBD-kysymys 1
Tämän avoimen kysymyksen keskeinen hyöty on käyttäjiesi hallinnollinen konteksti. Riippumatta siitä, millaista tehtävää (tai työtä) he suorittavat, on hyvin todennäköistä, että ennen itse tehtävään siirtymistä tarvitaan jonkinlaista suunnittelua ja päätöksentekoa.
Tässä on hypoteettinen mutta käytännöllinen esimerkki JTBD:n soveltamisesta käytäntöön: kuvittele, että olet pankin luottopäätöksistä vastaava virkailija ja tehtäväsi on ”saada asiakkaan luottohakemuksesta laadukas arvio, jotta pienennät riskiä, ettei hän maksa luottoa takaisin”.
Arvion tekemiseksi sinun on ensin kerättävä asiakkaasta tietoja luottotietoja pisteyttäviltä toimistoilta ja pankin sisäisestä tietokannasta. Kuvittele lisäksi, että tarvitset esihenkilösi hyväksynnän pyytääksesi asiakkaasta taustaselvityksen.
Jos jokin startup-yritys haluaisi automatisoida tämän arviointiprosessin puolestasi ja pyytäisi sinua ”palkkaamaan” heidän tuotteensa hoitamaan tehtäväsi, joka on saatava tehdyksi, heidän pitäisi ehdottomasti tietää, että tietoja on haettava luottopisteytyksiä tekevältä toimistolta ja että tuotteessa on oltava toiminnallisuus, jonka avulla esihenkilösi voi hyväksyä pyyntösi.
JTBD-kysymys nro 2
Tässä tavoitteesi on selvittää sen tehtävän luonnollinen toistumistiheys, jonka haluat hoitaa heidän puolestaan. Jos tiedät tehtävän toistumistiheyden, se toimii vertailukohtana tuotteesi tahmeuden ja sitoutumisen mittaamiselle.
Jos vastaat Zoomista, jonka JTBD on ”Etätiimien auttaminen yhteydenpidossa”, JTBD-kyselyysi vastaavat kertovat olevansa yhteydessä etätiimiinsä joka päivä (vähintään viisi kertaa viikossa). Tämä tarkoittaa, että JTBD:si luonnollinen toistumistiheys on päivittäinen. Jos analytiikkasi osoittaa, että käyttäjäsi soittavat vain kahtena päivänä viikossa, tuotteesi ei ole tahmea.
JTBD-kysymys nro 3
Tästä kysymyksestä voi muodostua oikea aarreaitta uusia ominaisuusideoita varten. Esittämällä tämän kysymyksen kohdeyleisöllesi pystyt selvittämään heidän tarpeensa ja kipukohtansa, joita ei tällä hetkellä palvella riittävästi ja joihin voit vastata tuotteesi ominaisuuksilla.
Jos he lisäksi käyttävät vaihtoehtoista ratkaisua tehtävänsä hoitamiseen ja kokevat silti näitä haasteita, niiden ratkaiseminen antaa sinulle kilpailuetua näihin vaihtoehtoihin nähden.
JTBD-kysymys nro 4
Tämä erityinen kysymys voi paljastaa rahallisen arvon, jonka asiakkaasi saavat, jos hoidat kyseisen tehtävän heidän puolestaan. Voit käyttää tätä tietoa markkinointikampanjoissasi (esim. tilaa tuotteemme ja saa 200 %:n sijoitetun pääoman tuottoa), mutta voit käyttää sitä myös vertailukohtana tuotteesi hinnan määrittämisessä.
Tätä kutsutaan arvoperusteiseksi hinnoitteluksi tai premium-hinnoitteluksi. Voit tutustua siihen ja muihin malleihin hinnoittelustrategioiden oppaassamme.
Tuotetiimit käyttävät JTBD:n yhteydessä monia muitakin tuotetta koskevia kysymyksiä, mutta suosittelen pitämään kyselyn lyhyenä ja rajoittamaan sen neljään tässä esittämääni arvokkaimpaan kysymykseen.
JTBD on erinomainen viitekehys asiakkaiden tarpeiden selvittämiseen ja määrittelyyn, mutta voit saavuttaa saman tavoitteen myös ilman erityistä viitekehystä tekemällä tavanomaista ongelmien selvittämiseen tähtäävää tutkimusta.
Selvitä käyttäjiesi ongelmat
Kuten arvata saattaa, ongelmien selvittämiseen tähtäävällä tutkimuksella ei ole JTBD-viitekehyksen kaltaista tarkkaa rakennetta tai sääntöjä. Siksi jokainen tuotetiimi valitsee itse, miten se toteuttaa tutkimuksen ja poimii oikeat kysymykset, jotka se haluaa esittää kyselyissään.
Tässä on muutama kysymys, joita tuotepäälliköt käyttävät mielellään ongelmien selvittämiseen tähtäävässä tutkimuksessaan.
Ongelman selvittämistä koskeva kysymys nro 1
Tämän kysymyksen avulla pystyt selvittämään keskeiset motiivit, jotka vaikuttavat käyttäjiesi päätökseen valita tuotteesi. Tämä on yleisluonteinen kysymys, joka voi koskettaa monia tuotteesi osa-alueita (ehkäpä kyse oli alhaisista hinnoistasi tai äskettäin lisäämästäsi ominaisuudesta).
Joskus suunnittelet ratkaisevasi käyttäjäkuntasi ongelman A, mutta huomaatkin, ettei se oikeastaan ollut heille ongelma ja että he käyttävät tuotettasi sen sijaan ongelman B ratkaisemiseen.
Esimerkiksi Flickr sai alkunsa pelistä nimeltä ”Game Neverending”. Vaikka itse peli epäonnistui, sen valokuvien jakamisominaisuudesta tuli niin suosittu, että yritys päätti muuttaa suuntaa ja keskittyä siihen.
Tämä tilanne on varsin yleinen, ja yllä olevan kysymyksen avulla voit paljastaa käyttäjiesi piilevät ongelmat.
Ongelman selvittämiseen liittyvä kysymys nro 2
Voit esittää tämän kysymyksen sekä tuotteessasi jo olevista ominaisuuksista että ominaisuuksista, jotka aiot lisätä tulevaisuudessa.
Olemassa olevien ominaisuuksien kohdalla tämä kysymys palvelee samanlaista tavoitetta kuin edellinen käsittelemämme kysymys, sillä yrität selvittää, minkä ongelman ominaisuus ratkaisee ja minkä käyttäjäryhmän tarpeisiin se sopii.
Jos et ole vielä rakentanut ominaisuutta, tämä kysymys auttaa sinua keräämään arvokkaita näkemyksiä ja kontekstia kyseisen ominaisuuden käyttötapauksesta. Tämän jälkeen hyödynnät tätä palautetta ominaisuuden suunnittelussa niin, että se kattaa kyseisen käyttötapauksen mahdollisimman hyvin.
Ongelman selvittämiseen liittyvä kysymys nro 3
Tämä kysymys käsittelee aluetta, jota voisimme kutsua ”huonosti ratkaistuiksi ongelmiksi”.
Jos käyttäjäsi ovat ostaneet tuotteesi, olet tarjonnut heidän ongelmaansa ”riittävän hyvän” ratkaisun. On kuitenkin todennäköistä, että olet silti tehnyt jotain kömpelösti yrittäessäsi ratkaista ongelman. Vaikka tähän kysymykseen vastannut käyttäjäryhmä ei lopettanut tuotteen käyttöä tämän vuoksi, olet todennäköisesti menettänyt muita potentiaalisia asiakkaita, koska puutteesi oli heille merkittävä.
Tämän kysymyksen avulla voit havaita nämä puutteet ja korjata ne.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tuotteen käyttötapausten ja sen kattamien tehtävien selvittäminen on olennainen osa tuotekehitystä. Älä kuitenkaan unohda, ettet ole markkinoilla yksin, joten myös muiden tekemisiä kannattaa tarkastella.
Analysoi kilpailijoitasi
Riippumatta siitä, millaisen tuotteen luot, lähes varmasti jossain päin maailmaa on vähintään yksi toinen tiimi, joka kilpailee kanssasi joko suoraan tai epäsuorasti. Todennäköisesti ne ovat tuotekehityksensä eri vaiheissa, ja markkinoilla joudut kohtaamaan sekä siemenrahoitusta edeltäviä että vakiintuneita kilpailijoita.
Jotta voit kilpailla näiden tuotteiden kanssa luontevasti, sinun on luotava niin sanottuja ”kilpailuetuja” eli tuotteen osa-alueita, jotka ovat markkinoilla olevia muita vaihtoehtoja parempia. Kilpailuedut voivat liittyä mihin tahansa: hinnoista ja tietyistä tärkeistä ominaisuuksista aina tarjoamasi asiakastuen tyyppeihin asti.
Ennen kuin luot näitä etuja, sinun on kuitenkin ensin selvitettävä, missä kilpailijasi ovat vahvoja ja mitkä ovat niiden heikkoudet. Kilpailijoita koskevaa markkinatutkimusta voi tehdä monella tavalla, ja kyselyt ovat yksi suosituimmista. Niissä tavoitetaan kilpailijoidesi vanhoja ja uusia asiakkaita ja pyydetään heiltä käytännön palautetta näiden tuotteiden hyvistä ja huonoista puolista.
Jos haluat tehdä myös kilpailijoita koskevan kyselyn, voit sisällyttää siihen seuraavat kysymykset.
Kilpailijoita koskevan tutkimuksen kysymys nro 1
Tämä on kyselysi ensimmäinen monivalintakysymys. Sen lisäksi, että se auttaa tunnistamaan tuotteen nimen, josta kyselyssäsi puhutaan, se auttaa sinua myös muodostamaan tilastollisen yleiskuvan käyttämien tuotteiden markkinaosuuksista ja suosiosta.
Kilpailijoita koskevan tutkimuksen kysymys nro 2
Tätä kysymystä voi kutsua ”asemoinnin testiksi”. Vaikka voit selvittää kilpailijasi asemoinnin heidän verkkosivustonsa ja markkinointisisältönsä perusteella, se ei välttämättä vastaa sitä, millaisena heidän asiakkaansa sen näkevät.
Esimerkiksi muistan analysoineeni kilpailijaa verkkopush-ilmoitusten markkinoilla. Sen verkkosivustolla viestittiin hyvin selkeästi ja näkyvästi, että kyseessä oli bloggaajille ja julkaisijoille erikoistunut push-ilmoitustyökalu. Puhuttuani kuitenkin joidenkin heidän asiakkaidensa kanssa sain pian selville, että verkkosivustot käyttivät kyseistä tuotetta ennen kaikkea siksi, että se toimi iOS-laitteilla – eivät julkaisijoille suunnattujen erityisominaisuuksien vuoksi (tuohon aikaan iOS ei sallinut verkkopush-ilmoituksia, ja he olivat löytäneet siihen kiertotavan).
Kilpailijatutkimuksen kysymys #3
Tässä meillä on mahdollisuus tunnistaa markkinoiden aukkoja. Ehkä jokin tietty ominaisuus puuttuu kaikilta kilpailijoiltasi, tai alan asiakkaat nurisevat hinnoittelumallista, josta he eivät pidä (esimerkiksi kaikki veloittavat kiinteitä kuukausimaksuja, vaikka käyttäjät suosivat käyttöön perustuvaa veloitusta).
Suosittelisin tässä sisällyttämään kyselylomakkeeseesi jonkinlaisen jatkokysymyksen vastaajan profiilista (esimerkiksi toimiala, asema ja niin edelleen), jotta voit ryhmitellä nämä aukot eri kohorttien perusteella. Tavallisesti jokaisella kohortilla on tarpeita, joita ei ole riittävästi huomioitu ja jotka liittyvät hyvin erityisesti kyseiseen toimialaan eivätkä siksi ole yhtä arvokkaita muille.
More Articles
Kilpailijatutkimuksen kysymys #4
Tämän kysymyksen avulla saat selville kilpailijoidesi vahvuudet. Voit sitten käyttää näitä tietoja perustana parannusten työjonon suunnittelussa (jos haluat rakentaa jotain samankaltaista ja kilpailla tasavertaisesti) sekä kilpailustrategiassasi (jos haluat hyödyntää tätä etua ponnahduslautana ja saavuttaa itse vielä paremman edun).
Kilpailijatutkimuksen kysymys #5
Edellisen kysymyksen tarkoituksena oli selvittää kilpailijoidesi vahvuuksia, mutta tämä kysymys käsittelee heidän heikkouksiaan. Myös tästä keräämäsi tiedot vaikuttavat sekä tuotteen etenemissuunnitelmaan (ratkaise heidän tuotteessaan oleva ongelma omassa tuotteessasi) että kilpailustrategiaan (tuo heidän heikkoutensa näkyvästi esiin markkinointiviestinnässäsi).
Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin toteutetulla kilpailijatutkimuksella voit parantaa merkittävästi tuotettasi ja asemaasi markkinoilla. Käyttäjiesi JTBD-tavoitteiden sekä kilpailijoiden vahvuuksien ja heikkouksien selvittäminen ei kuitenkaan ole ainoa asia, johon voit käyttää kyselyitä. Tarkastellaan seuraavaksi muutamaa ylimääräistä kysymystä, jotka kannattaa esittää myös käyttäjillesi.
Bonus: asiakaspalautekysymykset tuote–markkina-yhteensopivuuden mittaamiseen ja kohderyhmän demografisten tietojen määrittämiseen
Kuulinko sinun sanovan ”uudestaan?” Puhutaanpa kahdesta muusta osa-alueesta, joissa voit hyödyntää kyselyitä, ja tarkastellaan niihin sopivia kysymyksiä.
Aloitetaan tuote–markkina-yhteensopivuudesta. PMF on tuotteen elinkaaren vaihe, jossa markkinat ovat hyväksyneet arvolupauksesi ja sinulla on tasaisesti kasvava asiakaskunta, joka on valmis maksamaan tuotteestasi.
Tuotteesi PMF:n tunnistamiseen on monia menetelmiä, ja yksi niistä, niin sanottu Sean Ellisin testi, käyttää kyselyä, jossa on vain yksi kysymys:
Kun olet kerännyt tämän kyselyn tulokset, tarkastelet niiden vastaajien määrää, jotka olisivat hyvin pettyneitä, jos tuotteesi poistuisi. Tavoitteena on, että tämä luku ylittää 40 prosenttia, sillä se osoittaisi sinun saavuttaneen PMF:n onnistuneesti.
Puhutaan nyt hieman demografisista tiedoistasi ja kohderyhmäsi profiilista. Rehellisesti sanottuna en usko demografisiin tietoihin (kuten ikään ja sukupuoleen) kovinkaan paljon, vaan muodostan mieluummin kohortteja käyttäjien tarpeiden, toimialan, kiinnostuksenkohteiden ja muiden vastaavien tekijöiden perusteella.
Tuottavuustyökalujen kohdalla kysyn esimerkiksi mielelläni nämä kaksi kysymystä:
Tämäntyyppisten kysymysten avulla pystyt määrittämään paitsi markkinasegmentin, josta suurin osa käyttäjistäsi tulee, myös ymmärtämään kohdekäyttäjäsi ammatin ja aseman sekä suunnittelemaan uusia ominaisuuksia ja käyttökokemusta niiden ympärille.
Nyt on sinun vuorosi!
Tuotekyselyt ovat tuotetiimien käsissä erittäin arvokas työkalu, jonka avulla voidaan tehdä merkityksellisiä päätöksiä potentiaalisilta asiakkailta kerättyjen arvokkaiden oivallusten perusteella.
Voit vapaasti käyttää tässä esittämiäni kysymyksiä ja lisätä ne seuraavaan kyselyysi. Onnea arvokkaiden oivallusten tekemiseen ja käyttäjiesi parempaan tuntemiseen!
Jos pidit tästä oppaasta, tutustu myös muihin arvokkaisiin tuotehallintaa käsitteleviin artikkeleihimme, kuten:
- Tuotteiden eriyttäminen, kirjoittaja Klaas Hermans
- Uusi tuotekehitysprosessi, kirjoittaja Mandy Schmitz
- TAM:n laskenta ja hallinta, kirjoittaja Michael Pierce
Muista lopuksi tilata uutiskirjeemme, niin voimme toimittaa arvokasta tuotehallintaa koskevaa tietoa suoraan sähköpostiisi!
Suositeltavaa luettavaa: 10 parasta asiakasäänen analytiikkaohjelmistoa
