Tuotekehityksen 4 suurinta myyttiä ja miten vältät ne

Miksi olemme myöhässä aikataulusta? Milloin saatte tuotteen suunnittelun valmiiksi? Jos olet kuullut nuo sanat aiemmin, et ole yksin.

Monet yritykset eivät ymmärrä, miten tuotekehitys toimii. Ne ajattelevat sitä lineaarisena prosessina, aivan kuin lisäresurssien lisääminen korjaisi kaiken taikaiskusta. Todellisuudessa se on paljon epäintuitiivisempaa ja monimutkaisempaa. 

Olen urani aikana joutunut kumoamaan oman osuuteni yleisistä tuotekehitysmyyteistä. Startup-ympäristössä se voi olla hyvin kaoottista mutta samalla palkitsevaa. Ajattele asiaa näin – jokin on helpompi korjata ennen kuin se saa vauhtia. 

Haasteena on kuitenkin saada kaikki samalle sivulle ennen kuin vahinko tapahtuu. Viimeinen asia, jota työpaikallasi kaipaat, on jatkuva köydenveto. Jos tilannetta ei hallita, siitä tulee uusi tulipalo, joka ei sammu kovin nopeasti.

Jos työskentelet tuotekehityksen parissa ja mietit, missä menet pieleen, tutustu näihin yleisiin tuotekehitysmyytteihin. Ne auttavat sinua pysymään pelin päällä. 

• Enemmän resursseja tarkoittaa parempaa suorituskykyä
• Suurissa erissä työskentely parantaa kehitysprosessia
• Täytä tuote ominaisuuksilla, niin asiakkaat rakastavat sitä.
• Pidä suunnitelmasta kiinni vaikka mikä olisi

Ammattimaista myyttien murtamista

Tehdään yksi asia selväksi – tuotekehitys on täysin eri asia kuin valmistus. Valmistuksessa kustannuksia voi hallita ja tehokkuutta kasvattaa tavanomaisilla keinoilla. Jos toimit samalla tavalla tuotekehityksessä, päädyt kuitenkin tekemään enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Miksi? Koska tuotanto on ennakoitavaa. Tehtävät toistuvat kuin koneen rattaat. Tuotekehitys puolestaan on dynaamista ja jatkuvasti muuttuvaa. Sen toteuttamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa – opit matkan varrella. Tämä johdattaa meidät ensimmäiseen tuotekehitysmyyttiin.

Myytti 1: Enemmän resursseja tarkoittaa parempaa suorituskykyä

Ajatus siitä, että suurempi panos tuottaa suuremman tuotoksen, kuulostaa täysin järkevältä, mutta tuotekehityksessä tämä logiikka on vaarallinen ja harhaanjohtava. 

Kyselyjen mukaan useimmat tuotekehityspäälliköt pitävät kapasiteetin käyttöasteen yli 98 prosentissa. On järkevää ajatella, että mitä enemmän tiimi työskentelee, sitä suuremman tuotoksen se toimittaa.

Käytännössä se ei kuitenkaan toimi näin. Resurssien korkea käyttöaste johtaa tiimin heikompaan suorituskykyyn ja pienempään tuotokseen. Olitpa kuinka hyvä johtaja tahansa, tätä ei yksinkertaisesti voi kiertää. Monet johtajat kuitenkin sivuuttavat tämän kahdesta pääsyystä:

1. He aliarvioivat tuotekehityksen ennakoimattomuutta. Projekti voi päätyä työpöydällesi milloin tahansa. Et voi ennustaa, millainen projekti on kyseessä, millaista osaamista tarvitset tai kuinka kauan sen toteuttaminen kestää.

Tuotekehitys on kaikkea muuta kuin lineaarista. Kun kokonaisuuteen lisätään resurssien korkea käyttöaste, seurauksena on enemmän viivästyksiä, ongelmia ja jonoja. Tämä johtuu siitä, että jos tiimi työskentelee jatkuvasti sadan prosentin teholla, uudet projektit on asetettava jonoon, koska kapasiteettipuskuria ei ole.

2. Tuotepäälliköt aliarvioivat rutiininomaisesti sen, kuinka haitallisia jonot voivat olla suorituskyvylle. Kun tuotekehitystiimi työskentelee täydellä kapasiteetilla ja tasapainoilee useiden projektien kanssa samanaikaisesti, se joutuu väistämättä jättämään odottamaan projekteja, jotka juuttuvat hyväksyntöihin ja tarkistuksiin.

Oletetaan, että suunnittelet tuotetta ja kesken kaiken et voi jatkaa, koska tarvitset suunnitteluosaston hyväksynnän. Oletetaan, että tämän hyväksynnän saaminen kestää kolme viikkoa. Mitä teet? Odotatko kolme viikkoa vai aloitatko sillä välin uuden projektin? Useimmat tuotekehittäjät tekevät jälkimmäisen ymmärtämättä, että he valmistavat sillä vain tietä katastrofille.

Kun saat hyväksynnän, työskentelet jo toisen projektin parissa, eikä sinulla ole kapasiteettia palata aiempaan projektiin. Tämän seurauksena alkuperäinen projekti jää jonoon, ellet vapauta kapasiteettia jatkaaksesi siitä, mihin jäit. Samalla käyttämättömänä oleva projekti on vaarassa vanhentua, jos markkinatrendit muuttuvat.

Jälleen kerran kyse on resurssien korkean käyttöasteen seurauksesta. Täydellä kapasiteetilla työskentely synnyttää pidempiä jonoja. Tämä noidankehä jatkuu, kunnes joko tyhjennät jäännöslistan tai kasvatat työskentelykapasiteettiasi perustamalla uuden tiimin. Toisin sanoen jonot:

• Kasvattavat viivästyskustannuksia, prosessikustannuksia ja läpimenoaikoja.
• Siirtävät projektit odottamaan. Mitä pidempään projektit odottavat, sitä alttiimpia ne ovat markkinoiden muutoksille.
• Tekevät tuotekehityksestä entistä vaihtelevampaa.

Näin ratkaiset tämän resurssien kohdentamisen pulman:

1. Rajoita aktiivisten projektien määrää. Se pienentää käyttöastetta, vapauttaa kapasiteettia ja johtaa lyhyempiin jonoihin. Lisäksi tiimi keskittyy paremmin käsillä oleviin tehtäviin.
2. Tee keskeneräinen työ (WIP) näkyvämmäksi. Tuotekehityksessä keskeneräinen työ on näkymätöntä, ja siksi resurssien tehokas kohdentaminen on niin vaikeaa. Olen aina pitänyt tuotekehitysohjelmistojen visuaalisia ohjaustauluja todella hyödyllisinä ajan tasalla pysymisessä. Voitte pitää päivittäin 10 minuutin kokouksia tai käyttää paljon muistilappuja. Tavoitteena on, että kaikki kertovat virstanpylväistään mahdollisimman avoimesti.
3. Yhdenmukaista osastojen tavoitteet. Ajattele jälleen esimerkkiä, jossa joudut odottamaan hyväksyntää kolme viikkoa. Entä jos siihen kuluisikin vain pari tuntia? Tätä varten osastojen tavoitteet on synkronoitava muuttamalla johdon ohjausjärjestelmiä. Useimmat johtajat haluavat kasvattaa kapasiteettia ymmärtämättä, että sitä voidaan vapauttaa huomattavasti tehostamalla toimintaa.

Myytti 2: Suurissa erissä työskentely parantaa kehitysprosessia

Suurissa erissä työskentely toimii hyvin valmistuksessa, mutta ei tuotekehityksessä. Suuret erät tarkoittavat enemmän jonoja, ja useammat jonot johtavat suurempaan keskeneräisen työn määrään ja pidempiin läpimenoaikoihin.

Oletetaan, että tiimin täytyy valmistaa koneeseen 300 komponenttia. Se voi valmistaa kaikki osat kerralla tai työskennellä 20 komponentin erissä. Jos se päättää valmistaa kaikki osat kerralla:

• Jonot ovat pidempiä
• Läpimenoajat ovat pidempiä 
• Palautetta saadaan vain vähän

Tuotekehityssuunnitelma ei välttämättä etene täysin suunnitellusti. Tekniset määrittelyt tai jokin muu tuotteen ominaisuus on ehkä säädettävä uudelleen. Ainoa tapa selviytyä tästä oppimiskäyrästä on palautteen avulla.

Palaute on tietoa, jota opit testatessasi tuotetta ja nähdessäsi, miten se toimii. Se on tarpeen määritettäessä, tarvitseeko kehitysprosessia muuttaa teknisten tekijöiden perusteella. Vähäisempi palaute johtaa pidempiin läpimenoaikoihin. Läpimenoaika on suunnittelun valmistumisen ja tuotannon välinen kulunut aika. Voit mitata sitä käyttämällä Littlen lakia.

Toisessa tapauksessa eräkoko on 90 prosenttia pienempi. 

• Keskeneräistä työtä on vähän tai ei lainkaan 
• Ei jonoja 
• Nopea palaute
• Parempi laatu ja tehokkuus sekä lyhyemmät läpimenoajat

Monet tuotekehittäjät valitsevat ensin mainitun vaihtoehdon ajatellen, että suurissa erissä työskentely tuottaa mittakaavaetuja. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Optimaalisen eräkoon saavuttaminen perustuu transaktiokustannusten ja varastointikustannusten tasapainottamiseen. 

Jos ostat tänään vuoden tarpeisiin kananmunia, saatat saada niistä hyvän hinnan, mutta suurin osa kananmunista pilaantuisi. Toisin sanoen transaktiokustannukset ovat pienet, mutta varastointikustannukset korkeat. Molempien maailmojen parhaiden puolten saavuttamisen juju on oikean tasapainon löytäminen.

Optimaalisen eräkoon saavuttaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Se vaihtelee yrityksestä toiseen. Jos sinulla on esimerkiksi ruokakauppa, varastointikustannuksesi ovat paljon suuremmat kuin teräksen valmistajalla. Tärkeintä on valita eräkoko, joka ei synnytä uusia pullonkauloja ja jonka kustannukset ovat mahdollisimman pienet.

Aiheeseen liittyvää luettavaa: Kuinka luoda tehokas asiakaspalautesilmukka tuotetiimeille?

Myytti 3: Täytä tuote ominaisuuksilla, niin asiakkaat rakastavat sitä.

Tuotekehittäjät olettavat usein, että mitä enemmän ominaisuuksia he lisäävät tuotteeseen, sitä enemmän asiakkaat pitävät siitä. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta ja johtaa usein ominaisuuksien hallitsemattomaan lisääntymiseen. Kuinka monta kertaa olet ottanut tuotteen käteesi ja huomannut, että sitä on liian monimutkaista käyttää?

Näin käy jatkuvasti. Tavallisissa kuulokkeissa on liikaa painikkeita sivulla, television kaukosäätimiä on vaikea käyttää, LCD-näyttöjen käyttöönotto on hankalaa ja langaton lataus on edelleen fantasiaa. Silti tuotekehittäjää on vaikea saada pitämään asiat yksinkertaisina, pääasiassa kahdesta syystä:

1. Tuotekehittäjät ideoivat helposti valtavan määrän ajatuksia rajaamatta niitä. Olen huomannut, että suodatin puuttuu yleensä. Se on kuin työnarkomaani, joka ei kestä nähdä päivässään tyhjää kohtaa. Hänen täytyy täyttää se jollakin tuottavalla.

Samalla tavalla tuotekehittäjät näkevät mahdollisuuden aina löytäessään tyhjän kohdan, johon he voivat lisätä tuotteeseen uusia ominaisuuksia, riippumatta siitä, tuleeko kuluttaja koskaan käyttämään niitä vai ei.

Apple Inc. on hyvä esimerkki päinvastaisesta lähestymistavasta. Se pitää aina yksinkertaisuuden ja tyylikkyyden etusijalla. Tuotekehitys alkaa loppukäyttäjästä ja etenee siitä teknologiataaksepäin. Toisin sanoen kuluttaja ohjaa teknologiaa, ei päinvastoin. Applen suunnittelutiimillä onkin viimeinen sana ennen kuin tuote julkaistaan markkinoille.

Tarpeettomien ominaisuuksien lisääminen tuotteeseen ei tuota asiakkaalle lisäarvoa. McKinseyn raportin mukaan useimmat yritykset ”seuraavat asiakkaiden tyytyväisyyttä tuotteen suorituskykyyn [ja] vain 44 prosenttia niistä mittaa asiakkaiden tyytyväisyyttä hintaan, jonka he maksoivat saamastaan arvosta.”

Yritykset, jotka luottivat enemmän jälkimmäiseen mittariin, menestyivät paremmin sekä lyhyen että pitkän aikavälin voittojen kasvun ja vakauden osalta. Samaan aikaan ne, jotka keskittyivät ainoastaan tuotteen suorituskykyyn, jäivät paitsi pitkän aikavälin kasvusta.

2. Tuotekehittäjät rakastavat asiantuntemuksensa esittelemistä. Niin paljon, että he joskus unohtavat, että kyse on enemmän asiakaskokemuksesta kuin teknisistä yksityiskohdista. Kaikki kuluttajat haluavat saumattoman käyttökokemuksen ja vaivattomasti toimivan ratkaisun.

Jotta tämä onnistuu, tuotekehittäjien on tiedettävä, mitä jättää pois. Asetu kuluttajien asemaan. Haluaisitko ostaa jääkaapin, jossa on sisäänrakennettu äänentoistojärjestelmä? Ensi alkuun se kuulostaa hienolta, mutta musiikin kuunteleminen jääkaapista on yksinkertaisesti hankalaa.

Karsi listaasi. Valitsemiesi tuoteominaisuuksien tulee olla joko välttämättömiä tai tehdä tuotteesta muista erottuva. Muista, että tuote ei ole valmis silloin, kun siihen ei voi lisätä enää yhtään ominaisuutta, vaan silloin, kun jonkin ominaisuuden poistaminen tekisi siitä huonomman eikä paremman. 

Tässä on esimerkki prosessista, jota käytin työskennellessäni UX/UI-suunnittelijoiden kanssa yksinkertaisen ja helppokäyttöisen sovelluksen rakentamiseksi vähittäiskauppiaille.

1. Osallistu ideointiin, mikä tarkoittaa pohjimmiltaan oikeiden kysymysten esittämistä ja ”miten”-kysymyksiin vastaamista. Tässä vaiheessa on mahdollisuus astua ilmeisen ulkopuolelle ja etsiä innovatiivisia ratkaisuja vaihtamalla ajatuksia tiimin kanssa. Asetimme myös aikarajan, jotta emme lähtisi liioittelemaan. Luovuutta ei pidä vaihtaa aikaan ja tehokkuuteen.
   
2. Kun olet rajannut lopputuotetta koskevan visiosi, mielestäni tärkein vaihe, jonka useimmat kehittäjät jättävät väliin, on aloittaa lopusta ja selvittää käänteisesti tie takaisin lähtöpisteeseen. Tämä auttaa hahmottamaan kaikki lopputuotteen saavuttamiseen tarvittavat vaiheet. Useimmat kehittäjät aloittavat tyhjästä ja menettävät lopulta näkyvistään sen, mitä he olivat alun perin suunnitelleet.
   
3. Kuten aiemmin mainittiin, tuotekehityssuunnitelma voi muuttua, ja niin se muuttuukin. Kaikkien vaiheiden toteuttamisen aikana ideointi jatkuu edelleen, mutta nyt se keskittyy teknisiin yksityiskohtiin. Ajattele sitä alun perin hahmotellun ideasi hienosäätämisenä ja viemisenä seuraavalle tasolle.

Myytti 4: Pidä suunnitelmasta kiinni hinnalla millä hyvänsä

Kuten sanonta kuuluu: ”hiirten ja ihmisten parhaatkin suunnitelmat menevät usein pieleen”. Tämä ei voisi olla osuvampaa. Alusta loppuun tuotekehityksessä on kyse yrityksestä ja erehdyksestä. Kokeileminen auttaa tunnistamaan aiemmin huomaamatta jääneet puutteet.

MIT:n tutkimus paljastaa tuotekehityksen dynaamisen luonteen. Alijärjestelmän parissa työskentelevät ilmailu- ja avaruustekniikan insinöörit tarkastelivat useita malleja ennen parhaan valitsemista. Heidän mieltymyksensä kuitenkin muuttuivat koko suunnitteluprosessin ajan testitulosten perusteella.

Tuotekehityksessä on kyse innovoinnista. Aloitat tuotteen alkuperäisestä ideasta ja muokkaat sitä edetessäsi. Ehkä puhelimen lasinen takapinta kuumenee liikaa tai kaarevat reunat estävät GPS-antennin asentamisen. Saat nämä oivallukset vasta, kun aloitat testaamisen ja kokeilemisen.

Kuten aiemmin todettiin, tuotekehitys alkaa asiakkaasta, ei teknologiasta. Mutta miten selvität, mitä asiakas tarvitsee? Useimmat tyytymättömät asiakkaat eivät valita tuotteesta, vaan yksinkertaisesti lähtevät. Vielä pahempaa on, jos asiakkaiden mieltymykset muuttuvat kehitysprosessin aikana markkinatrendien kehittymisen vuoksi.

Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on kehityssuunnitelman muuttaminen. Se ei tarkoita, että suunnittelu olisi turhaa, vaan että sinun on oltava erittäin huolellinen aina viimeistä yksityiskohtaa myöten. Kohtele suunnitelmaasi hypoteesina, älä lakina, sillä loppujen lopuksi et halua täydellistä suunnitelmaa vaan täydellisen tuotteen.

Tässä on muutamia asioita, joiden avulla voit pitää tuotekehityssuunnitelmasi joustavampana:

1. Laadi kattava suunnitelma. Ajattele sitä luurankona, perusrakenteena, joka ohjaa kehitysprosessiasi. Jätä yksityiskohdat pois, sillä ne asettuvat lopulta paikoilleen. Saatat jopa joutua muokkaamaan perusrakennetta, jotta siihen voidaan sisällyttää joitakin tuotteesi kannalta ehdottoman tärkeitä yksityiskohtia.
   
2. Varaudu suunnitelmasi puutteisiin. Et mitenkään voi ennakoida kaikkea. Siksi suunnitelmassasi tulisi olla riittävästi joustovaraa, johon voit tarvittaessa tukeutua. Laadi vaihtoehtoja jo rakentamallesi perusrakenteelle.

Aiheeseen liittyvää luettavaa: Parhaat tuotesuunnittelun ohjelmistot

Lopuksi muutama ajatus

Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tuotekehittäjät joutuisi hoitamaan joitakin maailman vaikeimmista tehtävistä. Innovaatiot vaativat aikaa ja paljon kokeiluja. Niitä ei voi käsitellä samalla tavalla kuin jotain tavanomaista prosessia, kuten valmistusta tai tuotantoa. Olen itse tuotekehittäjänä toiminut, ja voin todistaa, etteivät useimmat johtajat ymmärrä tätä. He elävät näiden myyttien keskellä, ja jonkun on puhkaistava heidän kuplansa.

Niin innostavaa kuin tuotekehitys onkin, se voi olla yhtä lailla turhauttavaa ja kuluttavaa, olipa sinulla jokaiseen tehtävään oma työntekijänsä tai hallinnoitpa tuotteita ilman täydellistä tiimiä. Avain huipulla pysymiseen on luopua edellä mainituista myyteistä. Jos olet uusi tuotepäällikkö, säästimme juuri sinulta lukemattomia päänsärkyjä ja turhia kokouksia. Jos olet kokenut ammattilainen, älä epäröi jakaa alla olevassa kommenttiosiossa myös muita tuotehallinnan myyttejä.

Jos haluat lukea lisää oivaltavia tuotehallintaa käsitteleviä artikkeleita ja alan asiantuntijoiden vinkkejä, joiden avulla pysyt kehityksen kärjessä, tilaa The CPO Clubin uutiskirje.

Voit myös kuunnella podcastejamme, kuten tätä: Vauhdin ylläpitäminen (Paul Ortchanianin kanssa Bain Publicista)