Lue haastattelun litterointi:
Kokeilemme podcastiemme litterointia ohjelmiston avulla. Antakaa anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet, sillä botti ei ole sataprosenttisen tarkka.
Hannah Clark: Riippumatta siitä, kuinka nopeasti tulet toimeen uuden työpaikkasi rekrytoivan esihenkilön kanssa, palkkakeskustelu tuntuu usein pattitilanteelta. Vaikka molemmat haluaisitte samoja asioita, heidän ja sinun etusi ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa – he tietävät, kuinka paljon he voivat maksaa sinulle, mutta se, kuinka paljon he lopulta maksavat, riippuu paljon siitä, kuinka hyvin pelaat peliä.
Vieraana on tänään Josh Doody, hyvätuloisten palkkaneuvotteluvalmentaja ja Fearless Salary Negotiation -kirjan kirjoittaja. Ennen kuin siirrymme keskusteluun, sinun on hyvä tietää muutama asia. Ensinnäkin Joshin vinkit voivat auttaa sinua saamaan palkkaa jopa tuhansia dollareita enemmän kuin muuten saisit. Toiseksi tulokset voivat vaihdella – Josh tai minä emme tiedä, mitä työpaikkaa haet, kenelle haet tai mikä heidän budjettinsa on. Voimme kuitenkin sanoa, että pystyt soveltamaan tämän jakson vinkkejä kaikkiin elämäsi palkkaneuvotteluihin. Kuinka usein saat tällaista hyötyä ilmaisesta podcast-jaksosta? Aloitetaan.
Tervetuloa takaisin, kuuntelijat. Olen Hannah Clark The CPO Clubista. Jos liityt seuraamme ensimmäistä kertaa, olemme periksiantamattomien tuotejohtajien yhteisö, jossa jaetaan tuotteen skaalautumisen haasteita. Jäsenemme ovat SaaS-alan tuotepäälliköitä, jotka aidosti rakastavat työtään ja haluavat auttaa muita onnistumaan. Jos haluat kuulla lisää, siirry osoitteeseen theproductmanager.com/membership ja jatketaan ohjelmaa.
Josh, kiitos paljon, että olet täällä.
Josh Doody: Kiitos kutsusta, Hannah. Hienoa olla täällä. Odotan innolla tämänpäiväistä keskusteluamme.
Hannah Clark: Niin minäkin.
Voisitko kertoa hieman taustastasi ja siitä, miten päädyit nykyiseen tilanteeseesi?
Josh Doody: Voin antaa todella lyhyen yleiskatsauksen. Aloitin melko perinteisen insinööriuran. Opiskelin insinöörialaa yliopistossa ja aloitin työskentelyn insinöörinä, mutta kyllästyin nopeasti ja siirryin pieneen ohjelmistoyritykseen, koska halusin työskennellä enemmän asiakkaiden kanssa. En halunnut vain istua työpisteessä näppäimistöä naputellen, vaan halusin asiakasrajapintaan.
Roolini oli liiketoiminta-analyytikon ja projektipäällikön tehtävien yhdistelmä. Yritys myi henkilöstöhallinnon ohjelmistoa suoritusarviointeihin, seuraajasuunnitteluun, tavoitteiden suunnitteluun ja palkitsemisen suunnitteluun. Vietin siellä useita vuosia. Tämä tapahtui SaaS-palveluiden alkuaikoina.
Yritys oli tuolloin siirtymässä paikallisesti asennettavista ohjelmistoista SaaS-malliin. Osa työstäni oli konsultoida SaaS-asiakkaitamme siinä, miten ohjelmistoa käytetään näihin asioihin, mukaan lukien palkitsemisen suunnitteluun.
Lopulta suoritin MBA-tutkinnon ja tajusin oppineeni neuvottelemaan palkastani itsenäisesti. Sain melko hyviä tuloksia, ja ystävät ja perheenjäsenet alkoivat pyytää apuani. Koska onnistuin auttamaan heitä, kirjoitin huvikseni kirjan nimeltä Fearless Salary Negotiation. Sen piti olla intohimoprojekti, julkaisin sen, ja se menestyi melko hyvin.
Sen jälkeen ihmiset ostivat kirjan ja alkoivat ottaa yhteyttä kysyen, voisinko tehdä neuvottelun heidän puolestaan. Vastasin, että kai voisin. Työskentelin muutaman ihmisen kanssa. Ensimmäisen asiakkaani kohdalla kysyin yhteistyömme päätyttyä, miksi hän palkkasi minut, vaikka hänellä oli kirjani ja hän olisi voinut vain lukea sen. Hän vastasi toivoneensa, että kertoisin hänelle täsmälleen, mitä tehdä, jotta hänen ei tarvitsisi itse miettiä asiaa. Silloin sain oivalluksen ja päätin rakentaa Fearless Salary Negotiation -liiketoiminnan, joka keskittyy ihmisten valmentamiseen palkkaneuvotteluissa.
Ja tässä olen tänään.
Hannah Clark: Tässä olet tänään. Ja tässä me olemme puhumassa juuri tästä aiheesta eli palkoista neuvottelemisesta, mikä kiinnostaa varmasti monia kuuntelijoita.
Aloitetaan siis kysymällä, mitä ovat suurimmat väärinkäsitykset, joita hakijoilla on, kun he ottavat palkan puheeksi mahdollisten työnantajien kanssa?
Josh Doody: Minusta useimmat ihmiset ajattelevat palkasta tai palkitsemisesta neuvottelemiseen liittyen, että neuvotteluasetelma on vastakkainasettelu. Sana ”neuvotella” ja heidän asemansa saavat heidät kokemaan, ettei heillä ole minkäänlaista neuvotteluvoimaa.
Minä näen palkitsemisesta neuvottelemisen enemmänkin kahden osapuolen yhteistyönä. Molemmat haluavat saman asian: että tämä henkilö liittyy yritykseen. Yritätte vain löytää sellaiset ehdot, joiden vallitessa kaikki ovat tyytyväisiä henkilön liittyessä yritykseen. Kyse on lähes aina yhteistyöstä, ei taistelusta tai vastakkainasettelusta.
Suurin väärinkäsitys on, että sinun täytyy taistella rekrytoijaa tai rekrytoivaa esihenkilöä vastaan, että tilanne muuttuu rumaksi ja he alkavat ajatella sinusta huonosti. Niin ei yleensä käy. Kyse on yhteistyöprosessista, ei taistelusta.
Hannah Clark: Tämä on hyvä tietää, sillä helposti tuntuu kuin vastapuolella oleva henkilö olisi pöydän toisella puolella ja tilanne olisi jatkuvaa vetämistä eri suuntiin. Kun asiaa tarkastelee laajemmin, kaikki kuitenkin haluavat lopulta parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Miten suosittelisit vastaamaan kysymykseen ”mitkä ovat palkkatoiveesi”? Vai pitäisikö siihen vastata lainkaan?
Josh Doody: Tekninen vastaus on, että kysymykseen pitää vastata. Kysymys kuuluu, miten siihen vastataan. Kun sinulta kysytään palkkatoivetta, ilmeisin tapa on antaa luku. Juuri niin en suosittele toimimaan. Kuten aiemmin mainitsin, kyse on yhteistyöstä eikä vastakkainasettelusta, mutta samalla kyse on peliteorian mukaisesta pelistä.
Suuri osa työstäni perustuu peliteoriaan. Peliteoria on päätöksenteon tiedettä: se käsittelee sitä, miten ihmiset reagoivat kannustimiin.
Teet päätöksiä, jotka asettavat sinut parhaaseen mahdolliseen asemaan onnistua, samalla kun vältät antamasta vastapuolelle neuvotteluvoimaa tai etumatkaa.
Jos esimerkiksi olen jalkapallon pelinrakentaja ja huomaan puolustuksen olevan valmistautunut juoksupeliin, heitän pallon. Miksi? Koska he antavat minulle mahdollisuuden heittää eivätkä juosta. Samalla tavalla en anna heille palkkalukua, vaan annan jotain muuta, koska he yrittävät saada luvun, joka antaisi heille etulyöntiaseman.
Suosittelen, että et anna palkkatoivekysymykseen vastauksena lukua, vaan sanot jotakin tämän tapaista: ”Minulla ei oikeastaan ole tällä hetkellä tiettyä summaa mielessäni. Olen erittäin kiinnostunut tästä mahdollisuudesta ja uskon, että olisin arvokas lisä tiimiin. Kuulen mielelläni, mitä ehdotatte, kun pääsemme siihen vaiheeseen.”
Noin 75–80 prosenttia ajasta tämä riittää. He kohauttavat olkapäitään, ajattelevat yrittäneensä ja jatkavat eteenpäin. Älä siis anna lukua.
Jos ajattelet asiaa hieman eri näkökulmasta, ymmärrät, miksi luvun kertominen ei ole etusi mukaista. Kuvittele, että he sanoisivat: ”Et tiedä mitään liiketoiminnastamme, kannattavuudestamme, avoimien tehtävien määrästä, siitä, kuinka kauan olemme yrittäneet täyttää tehtäviä, työn täsmällisistä vastuista tai budjetistamme. Koska et tiedä mitään näistä asioista, arvaa huviksesi, kuinka paljon voisimme maksaa sinulle työstä, jonka toivottavasti tarjoamme sinulle pian.”
Et lähes koskaan arvaa oikein. Jos arvaat liian vähän, menetät rahaa, koska he olisivat voineet maksaa enemmän. Jos taas pyydät niin paljon, että ylität heidän budjettinsa, he saattavat lopettaa keskustelun.
Et halua sitä, koska mitä enemmän keskustelet heidän kanssaan ja onnistut haastatteluissa, sitä enemmän pystyt vaikuttamaan heidän budjettiinsa. Heillä on alustava palkkahaarukka mielessään ennen keskustelua, mutta haastattelujen aikana he voivat ajatella: ”Emme voi luopua tästä hakijasta. Olemme yrittäneet täyttää tehtävää kuusi kuukautta. Budjettimme on kyllä rajattu tähän summaan, mutta jos emme saa Joshiä tiimiin, emme löydä hänen kaltaistaan henkilöä vielä kuuteen kuukauteen. Mitä se maksaa meille?”
Silloin he voivat tarjota esimerkiksi allekirjoitusbonusta tai muita etuja. Voit saada huomattavia myönnytyksiä yksinkertaisesti onnistumalla haastattelussa. Jätä siis luvut sivuun ja keskity osoittamaan, kuinka arvokas olet tiimille.
Hannah Clark: Pidän todella paljon tästä näkökulmasta. Moni ajattelee helposti, että oikea luku täytyy löytää, vaikka palkkahaarukka on hyvin epäselvä. Samalla unohtuu, että omaa arvoa voi rakentaa ennen kuin luvuista edes keskustellaan.
Kun puhutaan haastatteluista ja palkasta neuvottelemisesta, mitkä ovat parhaat vinkkisi siihen, miten palkasta neuvotellaan tahdikkaasti, kun luvut on vihdoin otettava esiin?
Josh Doody: Kerron jokaiselle asiakkaalleni kaksi asiaa. Ensimmäisen olemme jo käsitelleet: älä kerro palkkatoivettasi. Toinen on se, että vaikka et kerro palkkatoivettasi heille, sinulla pitää olla oma luku mielessäsi ennen tarjouksen saamista. Kutsun sitä pienimmäksi hyväksyttäväksi palkaksi eli rajaksi, jonka alle et ole valmis menemään.
Kirjoita se konkreettisesti paperille. Se voi olla kokonaispalkkio tai peruspalkka, riippuen siitä, mikä on sinulle tärkeintä. Tuotepäälliköille kokonaispalkkio on usein olennaisin.
Kun luku on kirjoitettu etukäteen, pystyt arvioimaan saamasi tarjouksen objektiivisesti. Jos paperilla oleva lukusi on esimerkiksi 250 000 dollaria vuodessa, vertaat tarjousta siihen. Onko tarjous täsmälleen sama? Hienoa. Onko se paljon korkeampi? Arvioit oman arvosi liian matalaksi. Onko se huomattavasti matalampi? Silloin sinun täytyy neuvotella tai ehkä tehtävä ei ole sinulle oikea.
Jokainen näistä tilanteista johtaa erilaiseen neuvotteluun. Jokaisessa mahdollisuudessa pitää määrittää oma pienin hyväksyttävä palkka erikseen.
Toinen tärkeä asia on, että sinun pitäisi aina neuvotella. Monet pelkäävät, että tarjous perutaan, jos he neuvottelevat. Tarjous ei yleensä katoa. Yritys on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa päästäkseen tilanteeseen, jossa se haluaa tehdä sinulle tarjouksen. Se on tunnistanut sinut haluamakseen hakijaksi, eikä se luovu siitä vain siksi, että pyydät lisää rahaa.
Joskus he sanovat, ettei neuvotteluvaraa ole ja että kyseessä on paras ja lopullinen tarjous. Tilastojeni mukaan näin tapahtuu noin kahdeksassa prosentissa tapauksista. Muina 92 prosenttina he löytävät jonkin jouston: allekirjoitusbonuksen, lisää käteistä, enemmän osakkeita tai jonkin muun edun.
Jos teet vastatarjouksen, valitse sinulle tärkein asia, lisää siihen 10–20 prosenttia ja pyydä sitä. Jos olet epävarma, pyydä 10 prosenttia. Jos sinulla on vahvoja merkkejä siitä, että yritys haluaa sinut todella paljon, voit pyytää 20 prosenttia.
Lopuksi voit usein pyytää allekirjoitusbonusta. Jos he hyväksyvät vain osan vastatarjouksestasi, voit sanoa: ”Jos lisäätte 10 000 dollarin allekirjoitusbonuksen, allekirjoitan tänään.” Monesti he vastaavat myöntävästi.
Hannah Clark: Vau. Nämä ovat todella arvokkaita vinkkejä. Näillä ylimääräisillä pyynnöillä voi vaikka saada Kreikan-loman maksettua. Ja ehkä ”tarjous ei katoa” pitäisi painaa johonkin tuotteeseen, koska se on varmasti tärkein asia, joka tästä keskustelusta kannattaa muistaa.
Josh Doody: Minustakin pitäisi. Olen puhunut paljon siitä, ettei palkkatoivetta pidä kertoa, mutta yhtä tärkeää on muistaa, ettei tarjousta oteta pois neuvottelemisen vuoksi.
Hannah Clark: Niin. Tiedän, että se on monille suuri pelko.
Puhutaan vielä neuvotteluvoimasta. Jos haemme tehtävää, joka on aiempia tehtäviämme seniorimpi, miten voimme estää kokemuksemme rajoituksia muuttumasta heikkoudeksi palkkaneuvotteluissa?
Josh Doody: Tässä on usein taustalla huijarisyndrooma. Saatat olla tällä hetkellä seniorituotepäällikkö ja miettiä, oletko valmis johtavan tuotepäällikön tehtävään.
Vastaukseni liittyy asemointiin, jota käytetään yleensä myynnissä ja markkinoinnissa. Asemointilause on yksinkertainen: ”Teen X:ää Y:lle.”
Yritys on jo harkinnut sinua seniorimpaan tehtävään, joten sinulla on jonkinlaista neuvotteluvoimaa. Haastattelujen aikana sinun pitää selvittää, mitä he todella tarvitsevat. Voit osoittaa, että sinulla on perustaidot ja kokemus, mutta lisäksi ainutlaatuinen osaaminen, joka tekee sinusta oikean henkilön juuri tähän tehtävään.
Älä siis sano: ”Pystyn tekemään tätä senioritasolla, vaikka en ole vielä tehnyt sitä.” Sano sen sijaan: ”Tämä senioritason tehtävä sopii hyvin kokemukseeni ja niihin asioihin, joita pystyn tekemään heti.”
Esimerkiksi tennispelaajalla voi olla pickleballin pelaamiseen siirrettäviä taitoja. Hän ei ehkä ole pelannut pickleballia aiemmin, mutta hänen taitonsa tekevät hänestä nopeasti hyvän pelaajan.
Samalla tavalla voit sanoa: ”Minulla ei vielä ole seniori-sanaa tittelissäni, mutta minulla on kokemusta tekstiilialasta, B2B-tuotteista tai vastaavista verkkosovelluksista.” Kohdista osaamisesi ja kokemuksesi siihen, mitä he tarvitsevat senioriroolissa. Silloin et korosta juniori–seniori-erottelua, vaan tuot esiin toimialatuntemuksesi ja kykysi tuoda arvoa heti.
Hannah Clark: Tämä resonoi hyvin.
Puhutaan vielä haastatteluprosessista. Palkkaneuvottelu on tärkeä osa sitä, mutta yhtä tärkeää on tutustua yritykseen ja vakuuttaa haastattelija tai rekrytoija tuomastasi arvosta. Millaisia kysymyksiä haastattelijoille pitäisi esittää, jotta erottuu edukseen ja saa tietoa siitä, sopiiko tehtävä itselle?
Josh Doody: Sinun pitää selvittää, mitkä ovat tiimin tavoitteet ja mitkä haasteet estävät tiimiä saavuttamasta niitä. Kun tiedät tämän, pystyt kertomaan asioita, jotka ovat heille todella merkityksellisiä.
Haastattelijalle haastattelu on usein sivutehtävä. Hän yrittää ennen ja jälkeen haastattelun saavuttaa tavoitteensa ja ratkaista ongelmiaan. Sinun pitää selvittää, mitä nuo tavoitteet ja haasteet ovat.
Voit kysyä: ”Mikä on tiiminne tärkein tavoite tällä hetkellä?” tai ”Mikä estää teitä saavuttamasta tätä tavoitetta?” Kun seuraavassa haastattelussa kerrot, miten voit auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa ja ratkaisemaan haasteensa, et enää vain esittele ansioluetteloasi. Osoitat ymmärtäväsi heidän ongelmansa ja pystyväsi auttamaan niiden ratkaisemisessa.
Kun haastattelija kysyy lopuksi, onko sinulla kysymyksiä, kysy heidän tavoitteistaan, prioriteeteistaan, tulevaisuuden suunnastaan ja haasteistaan. Kysy, mikä pitää heitä tällä hetkellä hereillä öisin. Näihin kysymyksiin saadut vastaukset ovat konkreettisia ja ajankohtaisia, ja voit käyttää niitä myöhemmissä haastatteluissa osoittaaksesi arvosi.
Hannah Clark: Tämä on todella hyödyllistä uuden työn etsijöille.
Entä ihmiset, jotka haluavat neuvotella palkankorotuksesta nykyisessä työpaikassaan? Kyse voi olla ylennyksestä, palkkakeskustelusta tai korotuksesta, joka ei mielestään vastaa heidän osaamistaan tai panostaan. Mitä neuvoja antaisit heille?
Josh Doody: Ensimmäinen neuvoni on unohtaa kaikki, mitä juuri sanoin. Kyse on täysin erilaisesta prosessista.
Uuden työpaikan tarjouksesta neuvoteltaessa sinulla on paljon neuvotteluvoimaa, koska suostumuksesi on arvokas. Kun olet jo yrityksen palveluksessa, he tietävät palkkasi ja ovat nähneet työsi käytännössä. Sinun ei myöskään tarvitse arvailla heidän tavoitteitaan ja haasteitaan, koska olet jo siellä.
Jos haluat ylennyksen tai palkankorotuksen, määritä ensin tavoitteesi. Mikä palkka haluat saada? Mihin tehtävään haluat siirtyä? Vai haluatko molemmat?
Tavoitteena on antaa esihenkilöllesi kaikki tarvittava valmiiksi, jotta hän voi toimia puolestapuhujanasi ilman, että hänen täytyy tehdä kaikkea työtä itse.
Jos haluat palkankorotuksen, selvitä ensin realistinen palkkataso. Se voi perustua markkinatietoon, suoritukseesi tai tuottamaasi arvoon. Dokumentoi saavutuksesi. Jos olet tuonut yritykselle lisää liikevaihtoa, säästänyt kustannuksia tai lyhentänyt toimitusaikaa, kirjaa nämä ylös.
Voit sanoa: ”Palkkani on tällä hetkellä 250 000. Mielestäni sen pitäisi olla lähempänä 280 000–290 000:ta. Tässä ovat perustelut: olen tuonut yritykselle lisää tuloja, säästänyt kustannuksia ja lyhentänyt tuotteen julkaisemiseen kuluvaa aikaa.”
Voit yhdistää tähän ylennyksen: ”Olen tehnyt tätä työtä kolme vuotta ja mentoroin jo kolmea nuorempaa tuotepäällikköä. Mielestäni minun on aika saada seniori- tai johtavan tuotepäällikön titteli.”
Keskustele ensin esihenkilösi kanssa ja lähetä sen jälkeen sähköposti, jossa tiivistät kaiken. Kysy: ”Voitko auttaa minua pääsemään tähän tavoitteeseen? Millainen suunnitelma meidän pitäisi tehdä?”
Jos esihenkilö kertoo, että osaamisessasi on vielä aukkoja, kysy, miten voit saada kokemusta kyseisistä asioista ja voisitko ottaa vastuullesi projektin, jossa niitä tarvitaan.
Aloita siis määrittämällä tavoitteesi, osoita saavuttaneesi sen jo ja pyydä tekemään asia viralliseksi ylennyksen ja haluamasi palkankorotuksen avulla.
Hannah Clark: Jälleen kerran kyse on yhteistyöstä, ei vastakkainasettelusta.
Josh Doody: Sanoisin, että tässä yhteistyö on vieläkin tärkeämpää. Menet esihenkilösi luo ja sanot: ”Auta minua selvittämään, miten tämä tehdään. Tässä on se taso, jolla mielestäni minun pitäisi olla. Oletko samaa mieltä? Miten pääsemme sinne?” Teet samalla heidän kotitehtävänsä puolestaan, koska he ovat kiireisiä.
Hannah Clark: Hienoa. Kannatan itse vahvasti hyviä suhteita esihenkilöihin, joten yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on mielestäni juuri oikea.
Ennen kuin lopetamme, haluaisin suhteuttaa hieman näitä lukuja ja palata uusiin työmahdollisuuksiin. Millaisia palkkahaarukoita tuotetehtävissä on? Mitä palkkoja asiakkaasi tällä hetkellä saavat?
Josh Doody: Se on vaikea kysymys. Haarukka on todella laaja. Se riippuu yrityksestä, sen koosta, toimialasta ja siitä, kuinka tärkeänä se pitää tuotetta.
Olen työskennellyt erittäin seniorin tuotepäällikön kanssa, jonka vuosipalkka oli noin puoli miljoonaa. Olen myös työskennellyt ihmisten kanssa, joiden palkka on ollut noin 200 000–250 000 dollaria.
Kokenut tuotepäällikkö, joka johtaa merkittäviä projekteja suuressa teknologiayrityksessä, voi ansaita noin 200 000–500 000 dollaria. Tämä on kuitenkin anekdoottista tietoa, ja minulla on valikoitumisharha, koska markkinointini keskittyy hyvätuloisten kanssa työskentelyyn.
Levels.fyi on hyvä paikka etsiä lisätietoja. Teamblind voi olla hyödyllinen yrityksestä riippuen, samoin Glassdoor. Nämä lähteet tarjoavat kattavampaa tietoa kuin oma kokemukseni.
Hannah Clark: Hienoa, että mainitsit nämä lähteet. Varmasti moni alkaa nyt selvittää, millainen seuraava työtarjous voisi olla.
Mistä ihmiset voivat seurata työtäsi verkossa?
Josh Doody: Verkkosivustoni on fearlesssalarynegotiation.com. Löydät minut myös Twitteristä ja LinkedInistä nimellä Josh Doody. FearlessSalaryNegotiation.com on todennäköisesti paras paikka aloittaa.
Hannah Clark: Hienoa. Kiitos paljon, että liityit seuraamme, Josh. Tämä oli erittäin kiinnostavaa ja informatiivista.
Josh Doody: Kiitos kutsusta.
Hannah Clark: Kiitos kuuntelusta. Saat lisää näkemyksiä, käytännön oppaita ja työkaluarvioita tilaamalla uutiskirjeemme osoitteessa TheProductManager.com/subscribe. Voit kuunnella lisää tämän kaltaisia keskusteluja tilaamalla The CPO Clubin sieltä, missä kuuntelet podcasteja.




