Loppuun palaminen ei ole niinkään kysymys siitä, ”jos” kuin siitä, ”milloin”. Mind the Productin mukaan yli 80 prosenttia tuotepäälliköistä kertoo kokeneensa työuupumusta uransa aikana — ja arvelen, että luku on melko varovainen arvio. Korkean suoriutumisen tavoittelijoina meillä on taipumus venyttää rajojamme murtumispisteen yli, kun kyse on urastamme. Vaikka lähes kaikki käyvät sen läpi, työuupumus voi silti tuntua hirvittävän eristävältä. Se voi huijata meidät ajattelemaan, ettemme yritä tarpeeksi tai ettemme yksinkertaisesti ole riittävän hyviä.
Vieraana tänään on Evie Brockwell, tuoteasiantuntija, konsultti ja valmentaja. Opittuaan, kuinka pahasti työuupumus vaikutti hänen asiakkaisiinsa ja kollegoihinsa, Evie perehtyi aiheeseen tekemällä runsaasti itsenäistä tutkimusta ymmärtääkseen ongelmaa ja sitä, miten PM:t voivat välttää työuupumuksen tai vähintään toipua siitä. Keskustelun loppupuolella käsittelemme myös ennakoivia strategioita, joiden avulla johtajat voivat suojella tiimejään työuupumukselta.
Haastattelun kohokohdat
- Tutustuminen Evie Brockwelliin [01:17]
- Evie koki itse työuupumuksen, mutta vähätteli sitä aluksi.
- Aloitti valmentamisen noin kolme vuotta sitten.
- Noin 50 % asiakkaista hakeutui avun piiriin stressin, kuormittuneisuuden ja työuupumuksen vuoksi.
- Päätti tutkia, onko työuupumus laajalle levinnyt ongelma tuotteisiin liittyvissä työtehtävissä.
- Havaitsi, että työuupumus on todella yleinen ongelma.
- Työuupumuksen määritelmä ja sen vakavuus [02:33]
- WHO luokitteli työuupumuksen vuonna 2019 työelämään liittyväksi ilmiöksi, mutta se voi vaikuttaa ihmisiin monenlaisissa tilanteissa, kuten kotiin jääneisiin vanhempiin tai työnhakijoihin.
- Työuupumuksen merkkejä ovat kielteisyys työtä kohtaan, välinpitämättömyys ja henkinen etääntyminen tehtävistä.
- Työuupumus johtuu pitkittyneestä voimakkaasta stressistä, joka vaikuttaa mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen ja työssä suoriutumiseen.
- Yli kolme kuukautta stressiä kokeneiden tulisi tunnistaa se mahdolliseksi ongelmaksi.
- Työuupumuksen vaikutukset liiketoimintaan [04:27]
- 12 % ihmisistä Isossa-Britanniassa irtisanoutui työstään työuupumuksen tai sen partaalla olemisen vuoksi.
- Työuupumus vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden pysyvyyteen.
- Isossa-Britanniassa työuupumus aiheuttaa vuosittain 10 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä maksaa noin 28 miljardia puntaa.
- Työuupumus vaikuttaa yksilöiden lisäksi myös tiimien moraaliin, ilmapiiriin ja yleiseen tuottavuuteen.
- 92 % 250 tuotealan ammattilaisesta kertoi kokeneensa työuupumusta tai olleensa sen partaalla.
- Työuupumuksen korkea määrä oli yllättävä ja korosti suuremman tietoisuuden ja tuen tarvetta.
- Monet kokevat työuupumuksensa eristävänä ja ajattelevat, että se kuuluu yksinkertaisesti työhön.
- Työuupumuksen merkkien tunnistaminen [07:38]
- Työuupumus voi johtaa vakaviin fyysisiin ongelmiin, kuten sydänkohtauksiin, erityisesti stressin pitkittyessä.
- Työuupumuksen yleisiä varhaisia merkkejä ovat huono uni, välinpitämättömyys työn ulkopuolisia aktiviteetteja kohtaan ja ärtyneisyys.
- Työuupumus ei ole vain kiireisen ajanjakson aiheuttamaa stressiä, vaan pitkittynyt tila, joka kestää tyypillisesti vähintään kolme kuukautta.
- ”Sietoikkuna”-harjoitus voi auttaa ihmisiä tunnistamaan stressitasonsa ja havaitsemaan työuupumuksen varhaiset merkit.
Kyse ei ole vain siitä, että kiinnität huomiota siihen, miltä sinusta tuntuu työskennellessäsi, koska joskus pusket läpi; kyse on sen huomaamisesta, miltä sinusta tuntuu silloin, kun et työskentele.
Evie Brockwell
- Työuupumuksesta toipuminen: käytännön askeleet [10:36]
- 72 % ihmisistä kokee työuupumuksen useita kertoja, mikä osoittaa, ettei pelkkä vapaa-aika riitä toipumiseen.
- Aito toipuminen edellyttää taustalla olevien syiden käsittelemistä, ei vain taukojen pitämistä.
- Pienet muutokset, kuten rajojen asettaminen ja ajattelutavan muuttaminen, ovat toipumisen kannalta olennaisia.
- On tärkeää asettaa rajoja, sanoa ei ylimääräiselle työlle ja lopettaa työpäivä työajan päättyessä.
- Ajattelutavan työstäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voi välttää muiden miellyttämiseen liittyvät taipumukset ja säilyttää oman arvontunteensa.
- Myrkylliset työympäristöt, kuten tukea tarjoamattomat esihenkilöt tai psykologisen turvallisuuden puute, voivat pahentaa työuupumusta.
- Näiden haasteiden voittaminen edellyttää rajojen asettamista ja vaikeiden työsuhteiden hallintaa.
Jos ajattelutapasi ei ole oikeanlainen, kaikkia toteuttamiasi muutoksia on vaikea ylläpitää.
Evie Brockwell
- Ennakoivat toimet työuupumuksen ehkäisemiseksi [15:14]
- Tammikuu on hyvä aika puuttua työuupumukseen ennakoivasti, ennen kuin siitä tulee ongelma.
- Varaa aikaa pohtiaksesi, mikä aiheuttaa stressiä ja työuupumusta, ja tunnista varhaiset varoitusmerkit.
- Tunnista stressiin johtavat laukaisevat tekijät ja etsi tapoja käsitellä niitä, esimerkiksi asettamalla rajoja.
- Harjoittele kieltäytymistä ja kohtuuttomien vaatimusten vastustamista työuupumuksen ehkäisemiseksi.
- Keskity vähentämään stressiä aiheuttavia toimia ja lisäämään niitä, jotka parantavat hyvinvointia.
- Usko siihen, että pienet ja johdonmukaiset muutokset auttavat parantamaan työsuoritusta ja yleistä hyvinvointia.
- Aseta etusijalle tehtävät, jotka vapauttavat ajatustilaa, ja karsi tarpeettomat tehtävät työkuorman vähentämiseksi.
- Johtamisen strategiat työuupumuksen lieventämiseksi [18:53]
- Työuupumus vaikuttaa sekä yksittäisiin asiantuntijoihin (ICs) että tuotetiimejä johtaviin henkilöihin, ja tuotetiimien johtajat kokevat jäävänsä ylimmän johdon ja tiimiensä väliin.
- Johdon tulisi tarjota tukea työuupumuksen ehkäisemiseksi ja edistää muutoksia sen vaikutusten vähentämiseksi.
- Johtajien keskeiset strategiat:
- Varmista tiimeille selkeä suunta ja keskittyminen samalla, kun annat niille autonomiaa.
- Käy avoimia, kaksisuuntaisia keskusteluja tuesta, suunnasta ja selkeydestä.
- Yhdistä työ selkeään tarkoitukseen ja vältä toistuvia yrityksen suunnanmuutoksia.
- Paranna tiimien välistä yhteensopivuutta ja selkeytä prioriteetteja.
- Esihenkilöiden tulisi tarkistaa tiimin hyvinvointi säännöllisten kokousten aikana, tunnistaa stressi ja tarjota tukea.
- Rajojen asettamiseen, kieltäytymiseen ja kokouskulttuurin muuttamiseen liittyvä valmennus voi auttaa vähentämään työuupumusta.
Tutustu vieraaseemme
Evie on tuotevalmentaja ja konsultti, joka työskentelee maailmanlaajuisten brändien, kuten TUI:n, Channel 4:n ja Megabusin, kanssa kehittääkseen niiden tuotekypsyyttä, lanseeratakseen uudelleenbrändäyksiä ja optimoidakseen kasvua.
Kun Evie aloitti valmentamisen, hän huomasi, että 50 % asiakkaista kamppaili työuupumuksen kanssa. Luku vaikutti aivan liian suurelta, joten 10 kuukautta sitten hän alkoi perehtyä aiheeseen syvällisemmin. Hän sai selville, että peräti 92 % PM:istä oli kokenut työuupumuksen tai ollut sen partaalla ja että 72 % oli kokenut sen useammin kuin kerran.
Sen jälkeen hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan tätä tilannetta – tavoittaen yli 400 tuotealan ammattilaista pääpuheenvuorojen, työpajojen ja valmennuksen avulla sekä työskentelemällä Booking.comin kaltaisten yritysten kanssa tilanteen kääntämiseksi.
Mitä paremmin pystytään luomaan yhteisymmärrystä johtotasolla ja mitä selkeämmin prioriteetit on määritelty, sitä paremmin tiimejä voidaan auttaa niiden suunnan löytämisessä.
Evie Brockwell
Tämän jakson resurssit:
- Tilaa CPO Clubin uutiskirje
- Verkostoidu Evien kanssa LinkedInissä
- Tutustu Evien verkkosivustoon
Aiheeseen liittyvät artikkelit ja podcastit:
Lue litterointi:
Kokeilemme podcastiemme litterointia ohjelmiston avulla. Antakaa anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet, sillä botti ei ole sataprosenttisen tarkka.
Hannah Clark: Tällä alalla työuupumus ei ole niinkään kysymys siitä, tapahtuuko se, vaan siitä, milloin se tapahtuu. Mind the Productin mukaan yli 80 prosenttia tuotepäälliköistä kertoo kokeneensa työuupumusta uransa aikana — ja arvelen, että luku on melko varovainen. Korkealle pyrkivinä ihmisinä olemme alttiita venyttämään rajojamme murtumispisteen yli, kun kyse on urastamme. Vaikka lähes kaikki käyvät sen läpi, työuupumus voi silti tuntua hirvittävän eristävältä. Se voi saada meidät ajattelemaan, ettemme yritä tarpeeksi tai ettemme yksinkertaisesti ole riittävän hyviä.
Tämänpäiväinen vieraani on Evie Brockwell, tuotehallinnan asiantuntija, konsultti ja valmentaja. Opittuaan, kuinka pahasti työuupumus vaikutti hänen asiakkaisiinsa ja kollegoihinsa, Evie perehtyi aiheeseen perusteellisesti ja teki paljon itsenäistä tutkimusta ymmärtääkseen ongelmaa sekä sitä, miten tuotepäälliköt voivat välttää työuupumuksen tai ainakin toipua siitä. Keskustelun loppupuolella käsittelemme myös ennakoivia strategioita, joiden avulla johtajat voivat suojella tiimejään uupumiselta. Aloitetaan.
Tervetuloa takaisin Tuotepäällikön podcastiin. Olen täällä Evie Brockwellin kanssa. Kiitos paljon, että liityit seuraamme tänään aina Isosta-Britanniasta asti.
Evie Brockwell: Kiitos, ole hyvä. Ajattelen, että ainakin olemme nyt internetissä, joten minun ei tarvitse lähteä minnekään.
Hannah Clark: Niinpä. Hienoa saada sinut mukaan. Tänään puhumme työuupumuksesta tuotehallinnan parissa.
Kyseessä on siis jatkuvasti ajankohtainen aihe, erityisesti tähän aikaan vuodesta, ja olet tehnyt tästä hiljattain melko paljon tutkimusta, johon olen erittäin kiinnostunut perehtymään.
Aivan ensimmäiseksi: mikä sai sinut tutkimaan työuupumusta?
Evie Brockwell: Minusta tuntuu, että lähes kaikilla tuotehallinnan parissa työskentelevillä on jokin tarina kerrottavanaan työuupumuksesta.
Minulla on tarina, josta sanon aina, ettei se ollut niin paha. Minun ei tarvinnut jäädä pois töistä, toivuin ja kaikki oli hyvin. Mutta jos todella puhun siitä, sanoisin luultavasti, että olin itsekin uupunut, vaikka joskus vähättelemme tällaisia asioita. Aloitin siis tästä näkökulmasta, mutta ajattelin, että ehkä vain vaadin itseltäni liikaa.
Ehkä sitä ei tapahdu kaikille. Sitten aloitin ihmisten valmentamisen noin kolme vuotta sitten. Noin 50 prosenttia luokseni tulleista ihmisistä sanoi: ”Haluan todella apua, koska haluan olla hyvä työssäni, mutta olen niin stressaantunut ja kuormittunut, että olen uupunut enkä halua tämän tapahtuvan uudelleen. Miten voin saavuttaa molemmat?”
Ajattelin, että tämä on aika suuri määrä ihmisiä, aivan hullua. Päätin siis tehdä tutkimusta selvittääkseni, olivatko luokseni vain päätyneet poikkeustapaukset vai vaikuttiko tämä todella moniin tuotehallinnan parissa työskenteleviin. Kävi ilmi, että jälkimmäinen piti paikkansa.
Hannah Clark: En ole lainkaan yllättynyt. Uskon, että se on ehkä jopa laajalle levinnyt osa nykyistä kulttuuriamme. Työn tekemisen muuttuminen etätyöksi on varmasti pahentanut tilannetta jossain määrin. Mutta perehdytäänpä aiheeseen.
Ensimmäiseksi meidän pitäisi määritellä työuupumus, koska siihen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Puhumme vain sen vaikutuksesta ihmisiin. Mitä työuupumus siis tarkalleen on, ja kuinka vakava asia se on?
Evie Brockwell: Se riippuu todella siitä, keneltä kysyy, koska Maailman terveysjärjestö luokitteli sen vuonna 2019 työelämään liittyväksi ilmiöksi.
Kyse ei kuitenkaan ole vain työstä. Monet ihmiset voivat olla esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavia vanhempia tai etsiä uutta työpaikkaa ja silti päätyä työuupumukseen. Tästä ihmiset hieman kritisoivat virallista määritelmää. He kuvaavat sitä tilanteeksi, jossa ihminen alkaa suhtautua työhönsä kielteisesti, tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä tai etääntyy henkisesti tekemästään työstä. Kaikki nämä ovat merkkejä työuupumuksesta.
Toinen tapa, jolla tarkastelen asiaa eräässä saamassani työuupumuskoulutuksessa, on se, että ihminen voi olla todella stressaantunut ja elää ylivirittyneessä stressitilassa. Työuupumus syntyy, kun ihminen on ollut erittäin korkean stressin tilassa niin kauan, että se alkaa vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen, fyysiseen terveyteen ja kykyyn suoriutua työstään.
On hassua, koska joskus ihmiset saattavat ajatella, ettet ehkä ole ollut työuupunut, koska stressisi ei heidän mielestään ollut riittävän voimakasta. Jos ihmiset ovat kuitenkin jatkuvasti erittäin stressaantuneita ja tämä jatkuu yli kolme kuukautta, uskon sen olevan riittävä syy todeta, että meillä on ongelma.
Meidän pitäisi ehkä tehdä jotain niiden ihmisten määrälle, jotka tuntevat näin.
Hannah Clark: Luulen, että työuupumusta esiintyy aina kulttuuristamme riippumatta. Kuten sanoit, meitä ajaa yli äärirajojen aina joukko tekijöitä, joihin kuuluvat sekä työ että työn ulkopuolinen elämä.
Työuupumuksella on tietenkin merkittävä vaikutus yksilöihin. Puhutaanpa sen liiketoimintavaikutuksista. Onko olemassa määrällistä tutkimusta siitä, miten työuupumus vaikuttaa organisaatioihin?
Evie Brockwell: Olen hyödyntänyt pääasiassa Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevia tilastoja, koska olen tehnyt siellä suurimman osan yritysten ja yksilöiden kanssa tehdystä työstäni tämän aiheen merkityksen käsittelemiseksi.
Olen varma, että luvut voisi yleistää muuallekin, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa sekä ehkä Kanadassa luvut saattavat olla vielä suurempia. Yhdistyneen kuningaskunnan osalta tutkimukseni osoitti, että 12 prosenttia ihmisistä, jotka kertoivat joko uupuneensa tai olleensa sen partaalla, oli irtisanoutunut työpaikastaan tämän vuoksi.
Se on suuntaa antava luku, joka kertoo, että ihmiset todella äänestävät jaloillaan ja lähtevät. Jopa tällaisessa ympäristössä, jossa voi tuntua siltä, ettei uutta työpaikkaa ehkä löydy, olen tänä vuonna puhunut ainakin kahden tai kolmen ihmisen kanssa, jotka ovat sanoneet: ”En välitä, tämä on silti liikaa ja aion edelleen irtisanoutua.”
Se vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen. Toinen tekijä liittyy sairauspoissaolojen kustannuksiin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on raportoitu, että työuupumus aiheuttaa noin 10 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kustannusten on arvioitu olevan noin 28 miljardia dollaria, puntaa. Luku on siis valtava. Joskus tarkastelemme asiaa vain siitä näkökulmasta, että ajattelemme työuupumuksesta kärsivää yksilöä, mutta jokainen, joka on työskennellyt tiimissä, jossa joku on kokenut olevansa äärirajoilla tai erittäin stressaantunut, tietää, että se vaikuttaa myös koko tiimin ilmapiiriin ja kaikkien ympärillä työskentelevien tekemään työhön.
Asiaa ei voi mitata vain ihmisten pitämien vapaapäivien tai irtisanoutuneiden määrällä. Se vaikuttaa myös tiimiin, työilmapiiriin, moraaliin ja sitä kautta tehtävän työn määrään ja luotavaan arvoon.
Hannah Clark: Tämä käy järkeen, ja olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa.
Kun puhumme tästä, tutkittavaa on tietenkin paljon. Työuupumukseen liittyy monia huomioon otettavia tekijöitä, niin vaikutuksia kuin syitäkin. Mitkä olivat tutkimuksesi yllättävimpiä yleisen tason havaintoja?
Evie Brockwell: Suurin yllätys oli se, etten odottanut työuupumuksen kokeneiden tai sen kokemisesta ilmoittaneiden määrän olevan niin suuri. Tilastoni perustuivat yli 250 tuotehallinnan ammattilaiseen, ja 92 prosenttia heistä oli joko uupunut tai kertonut olleensa sen partaalla. Kyseessä on tietenkin itsearviointi. Emme voi vain mennä lääkäriin kysymään, olemmeko uupuneita, koska asia ei toimi niin.
Jos kuitenkin 92 prosenttia ihmisistä tuntee näin, se tuntuu keskusteluissa järkeenkäyvältä. Työpaikalla ei kuitenkaan ole 92 prosenttia ihmisistä puhumassa tästä. Kun käyt sitä itse läpi, ajattelet, että kyse on vain sinusta. Ehkä minun pitäisi pystyä työskentelemään kovemmin. Ehkä minun pitäisi kestää tämä stressi. Ehkä tämä kuuluu työhön enkä sovellu siihen.
Kun näin tuon luvun, ajattelin, että tämä on yllättävää, mutta se osoittaa todella, kuinka paljon työtä meidän on tehtävä tämän asian parissa.
Hannah Clark: Kun puhutaan siitä, ettei työuupumusta varten yleensä mennä lääkäriin diagnoosia varten, en ole varma, onko kyseessä varsinainen sairaus tai tunnustetaanko sitä sellaiseksi. Kaikki kuitenkin tunnistavat sen jollain tavalla. Uskon, että jokainen on tunnistanut ainakin joitakin työuupumuksen merkkejä. Miten siis tiedämme lähestyvämme työuupumusta, ja missä vaiheessa siitä toipuminen muuttuu huomattavasti vaikeammaksi?
Evie Brockwell: Monet ihmiset jättävät asian liian myöhäiseen vaiheeseen. Tilanne on siinä pisteessä, että ajattelet todella: ”En pääse ylös sängystä, en voi mennä töihin, minun täytyy ilmoittaa olevani sairaana” ja kaikkea muuta vastaavaa. Jotkut jatkavat silti ponnistelua, ja erityisesti nopeasti Piilaaksossa edenneistä ihmisistä on tarinoita, joissa he ovat saaneet sydänkohtauksen kolmekymppisinä.
Työuupumus voi siis todella rasittaa ihmisen fyysistä hyvinvointia. Kun elät pitkään korkean stressin tilassa, tuotat paljon kortisolia, pusket itsesi kaikkien kehosi asettamien rajojen läpi ja aiheutat lopulta todellisia sisäisiä vaurioita.
Emme halua päästä siihen pisteeseen, vaan haluamme tunnistaa tilanteen aiemmin. Jokainen on hieman erilainen. Olen järjestänyt työpajoja, tehnyt kohderyhmähaastatteluja ja puhunut monien valmentamieni ihmisten kanssa. Jotkin merkit ovat melko samanlaisia. Ihmiset alkavat huomata esimerkiksi, etteivät he nuku yhtä hyvin kuin ennen tai etteivät he enää tunne kiinnostusta työn ulkopuolisiin toimintoihin, joista he ennen todella nauttivat.
Huomiota ei siis pidä kiinnittää vain siihen, miltä työn tekeminen tuntuu, koska joskus vain pusket eteenpäin. Huomiota pitää kiinnittää myös siihen, miltä tuntuu silloin, kun et ole töissä. Olet ehkä lyhytpinnainen etkä käyttäydy perheesi kanssa haluamallasi tavalla. Yhdistämme nämä asiat usein stressiin, mutta jos koet niitä pitkään, yleensä kolme kuukautta tai kauemmin, silloin kyse ei ole enää vain siitä, että tämä vuosineljännes oli raskas.
Kyse ei ole vain yhdestä projektista, joka piti saada valmiiksi. Tästä on tullut normaali olotilasi, joten sinun pitäisi tehdä asialle jotain. Yksi parhaista harjoituksista, joita ihmiset voivat tehdä ja kartoittaa itse, on sietoikkuna. Sen avulla voit hahmottaa, milloin tunnet olosi rauhalliseksi ja milloin olet normaalissa tilassasi.
Jos meditoit jatkuvasti, käyt joogassa, nautit auringonpaisteesta, ulkoilet ja työsi ei ole kovin stressaavaa, kaikki tuntuu hyvältä. Voit käyttää tätä ulkoisena vertailukohtana ja alkaa huomata, miltä sinusta tuntuu, kun jotkin näistä asioista vähenevät tai muuttuvat. Ylemmällä tasolla alat huomata olevasi todella kärttyinen ja epämiellyttävää seuraa. Silloin voit kysyä itseltäsi, mikä aiheuttaa nämä asiat ja miten voisit tunnistaa ne aiemmin.
On siis olemassa yhteisiä piirteitä, mutta ennen kaikkea on tärkeää tunnistaa, miltä työuupumus näyttää juuri sinun kohdallasi.
Hannah Clark: Tuo on todella järkevä neuvo, jota kuka tahansa voi soveltaa omaan tilanteeseensa.
Kun olemme tunnistaneet alkavamme kokea työuupumuksen vaikutuksia ja olemme arvioineet hieman omaa tilaamme sekä sitä, miltä kehostamme tuntuu, mitkä ovat seuraavat askeleet aktiivisen toipumisen kannalta?
Ajattelen tietenkin, että aina on houkutus ottaa vapaata tai yrittää jäädä jonkinlaiselle lomalle, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista monille ihmisille nykyisessä työympäristössä. Miten voimme toipua työn ohessa?
Evie Brockwell: Yksi tämän tutkimuksen suurista yllätyksistä oli myös se, että 72 prosenttia ihmisistä kokee työuupumuksen useammin kuin kerran.
Ajatus siitä, että ”otan vain pari viikkoa vapaata”, ei siis oikeastaan muuta mitään, koska palaat samaan ympäristöön, jossa olit aiemmin. Olet ehkä ottanut etäisyyttä ja palautunut hieman, ja me kaikki tiedämme tarvitsevamme lomaa aika ajoin. Jos et kuitenkaan ole käsitellyt taustalla olevia syitä ja perimmäistä ongelmaa, se ei katoa.
Ota siis ehdottomasti aikaa itsellesi ja vapaata silloin, kun voit, mutta kuten sanoit, se ei ole monille mahdollista. Jos olet edennyt liian pitkälle, tilanteen korjaaminen voi olla vaikeaa ja saatat tarvita tauon aloittaaksesi alusta. Jos kyse ei kuitenkaan ole vielä siitä, vaan esimerkiksi tästä vuodenajasta, kun koko vuosi 2024 on ollut intensiivinen ja haluat aloittaa vuoden 2025 oikealla tavalla, kyse on pienistä muutoksista.
Ne jakautuvat kahteen pääalueeseen. Ensimmäinen liittyy siihen, miten hahmotat asiat ja ajattelet ympärilläsi tapahtuvia asioita. Jos ajattelutapasi ei ole oikea, muutoksia on vaikea ylläpitää riippumatta siitä, mitä yrität toteuttaa. Ihmisten tarvitsemia muutoksia ovat esimerkiksi oikeiden rajojen asettaminen, mikä tarkoittaa sitä, ettei osallistu jokaiseen mahdolliseen kokoukseen, kieltäytyy joistakin eteen tulevista tehtävistä tai lopettaa työnsä kello viideltä, kuten pitäisi, oman hyvinvointinsa vuoksi.
Ihmiset aloittavat vuoden aikomuksella: ”Vuonna 2025 asetan rajat, käyn joka päivä kuntosalilla ja teen tämän ja tuon.” Sitten suunnitelma alkaa vähitellen lipsua, koska joku pyytää heitä tekemään vielä yhden työtehtävän.
Jos et tee sitä, projekti epäonnistuu. Sitten sisäistät tämän ja ajattelet, ettet hoida työtäsi hyvin, jos et tee näitä asioita. Taustalla voi olla myös tarve miellyttää muita tai monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat käytännön rajojen asettamiseen.
Siksi sinun on työskenneltävä ajattelutapasi parissa, jotta totut siihen, ettet aina miellytä muita. Sinun on totuttava ajatukseen, että vaikka et kokisi antavasi 120 prosenttia työllesi, mitään pahaa ei tapahdu. Saat edelleen palkkaa, olet edelleen hyvä työssäsi ja itsetuntosi on edelleen vahva. Jos et kuitenkaan tunne tätä sisäisesti, muutoksen tekeminen on vaikeaa.
Ajattelutavan työstäminen on siis ehdottoman välttämätöntä. Lisäksi on tunnistettava muutokset, jotka auttavat sinua. Ne voivat olla rajojen asettamista, harvempiin kokouksiin osallistumista tai sen välttämistä, että tehtävä tuntuu ylivoimaiselta, koska olet oppinut pilkkomaan sen pienempiin osiin.
Jos työskentelet muiden ihmisten kanssa, tutkimuksessa nousi vahvasti esiin myös myrkyllisten ympäristöjen suuri vaikutus. Niitä voi olla monenlaisia. 59 prosentille ihmisistä kyse oli siitä, ettei esihenkilö tukenut heitä, ja 57 prosentille siitä, että psykologinen turvallisuus puuttui.
Näitä asioita voi olla vaikeampi muuttaa, koska yrität vaikuttaa ympäristöösi. Joskus sinun täytyy kuitenkin itse asettaa rajat muiden kanssa tai aloittaa keskusteluja suhteen parantamiseksi. Voit myös selvittää, miten navigoit työympäristössäsi siirtyäksesi toiseen tilaan tai tiimiin.
Jos et ratkaise tätä ongelmaa, voit tehdä kaiken muun itse, mutta kohtaat silti päivittäin asioita, jotka vaikuttavat sinuun.
Hannah Clark: Pidän todella paljon tuosta kaksijakoisesta lähestymistavasta: tarkastellaan sisäänpäin ja ulospäin sekä sitä, miten nämä voidaan sovittaa yhteen, jotta löydetään itselle parhaiten toimiva tasapaino ja voidaan mukauttaa omaa ajattelutapaa ja odotuksia.
Olen täysin samaa mieltä. Olen itse aiemmin kokenut työuupumusta ja pitänyt vapaata. Usein olen huomannut töihin palatessani palaavani suoraan samaan stressaavaan tilanteeseen. Uskon, että se johtuu juuri mainitsemistasi syistä. Palaat heti samaan ajattelutapaan ja olet samalla viikon tai kaksi jäljessä.
Se ei siis oikeastaan auta tilannetta. Tämä on todella arvokasta tietoa, jonka monien ihmisten pitäisi kuulla. Koska työuupumus on näin yleistä, vaihdetaan hieman näkökulmaa.
Puhutaan ennakoivista toimista. Paras aika ehkäistä työuupumusta on luultavasti ennen kuin se on päässyt kunnolla alkamaan. Miten voimme rakentaa rutiinejamme tai tehdä tällaista arviointia ennakoivasti, jotta emme joudu tilanteeseen, jossa yritämme vasta toipua?
Evie Brockwell: Tämä on oikeastaan hyvä vuodenaika asian pohtimiseen, koska tammikuussa kaikki yleensä lisäävät kierroksia hieman.
Ajatellaan, että nyt ryhdytään toimeen. Ihmiset saattavat edetä hieman hitaammin. Yksi suurimmista asioista, joka tapahtui minulle, oli se, että päädyin ajattelemaan: ”Voi luoja, täällä tapahtuu aivan liikaa. En voi jatkaa näin. En nuku, koko kehoni on ekseeman peitossa, teen jatkuvasti enemmän ja enemmän työtunteja eikä mikään muutu.”
Ajattelin, että antaa olla, pidän kokonaisen vapaapäivän, ilmoitan olevani sairaana, poistan Slackin, suljen sähköpostit ja teen listan kaikesta meneillään olevasta, jotta voin selvittää, miten ratkaisen tilanteen. Vaikka tuntuisikin siltä, ettet voi ottaa aikaa itsellesi, koska sinulla on liikaa meneillään, suosittelen todella, että käytät ainakin pari tuntia siihen, että kirjoitat ylös asiat, jotka saavat sinut tuntemaan olevasi lähellä voimakasta stressiä tai työuupumusta.
Kirjaa ylös varhaiset varoitusmerkit, yksilölliset asiat, joita voit tehdä niiden ehkäisemiseksi, sekä se, miten voit sisällyttää nämä asiat rutiineihisi ja tehdä niitä säännöllisesti.
Pohdi myös viime vuoden tilanteita, joissa ajattelit: ”Tämä on minulle selvä laukaiseva tekijä.” Kun näin tapahtui, aloin tuntea oloni todella stressaantuneeksi. Tai kun tämä henkilö sanoi minulle tuon asian, silloin aloin tuntea itseni todella kuormittuneeksi. Kun tunnistat tällaiset laukaisevat tekijät, olet askeleen lähempänä sen ymmärtämistä, mikä työntää sinua vielä pidemmälle.
Sen jälkeen sinun on selvitettävä, mitä voit tehdä tilanteen muuttamiseksi. Kun valmennan ihmisiä, tarkastelemme yleensä näitä laukaisevia tekijöitä, kuten erilaisia tapahtumia ja toimintoja. Esimerkiksi esihenkilösi voi pyytää raporttia kello viideltä illalla ja haluta sen seuraavana aamuna kello yhdeksältä.
Se on ilmeinen laukaiseva tekijä. Sinulla oli suunnitelmia sinä iltana ja halusit viettää aikaa perheesi kanssa, mutta nyt olet erittäin stressaantunut. Ongelma on todennäköisesti se, ettet vastustanut pyyntöä tai sanonut ei, vaan päätit ottaa tehtävän vastaan ja tehdä sen joka tapauksessa. Silloin voimme kysyä, mitä voisit tehdä ensi kerralla ja miten voisit harjoitella vastustamista ja kieltäytymistä.
Nämä asiat tuntuvat tietenkin epämukavilta, koska muutat vuosien ajan rakentunutta toimintamalliasi. Kun selvität, miten voit tehdä pieniä kokeiluja eri alueilla, voit vähentää niiden viikoittaisten toimintojen määrää, jotka saavat sinut tuntemaan näin.
Samalla voit lisätä niiden asioiden määrää, jotka parantavat oloasi. Ajattelutapaan liittyen sinun on todella uskottava, että tällaisten muutosten tekeminen ajan mittaan auttaa sinua suoriutumaan työssäsi paremmin ja käsittelemään kaikkea tehokkaammin. Kun olet kuitenkin jatkuvasti oravanpyörässä yrittäen saada kaiken tehdyksi ja tuntuu, ettei sinulla ole edes kapasiteettia pysähtyä pohtimaan tai muuttamaan asioita, tilanne voi olla todella järjetön.
Jos tunnet näin, valitse tehtävälistalta kaksi tai kolme asiaa, jotka parantavat oloasi, ja hoida ne pois alta. Näin vapautat ajatustilaa keskittyä muihin asioihin.
Olemme kaikki nähneet tämän: 90 prosenttia tekemästäsi työstä on sellaista, jota emme halua myöntää, koska haluamme tuntea työllämme olevan tarkoitus. Yritys voi kuitenkin kääntää suuntaa joka tapauksessa, tai kukaan ei tee mitään laatimallasi raportilla. Suhtaudu siis hieman käytännöllisemmin asioihin, joista voit ehkä luopua, jotta voit edetä vuoden aikana nopeammin.
Hannah Clark: Nyt päästäänkin kieltäytymisen taitoon. Siitä voisi tehdä kokonaan oman jakson. Ehkä meidän pitäisi.
Kun puhutaan suhteista ylempään johtoon, meidän pitäisi käsitellä myös johtamisen näkökulmaa. Työuupumusta edistävässä kulttuurissa tai tilanteessa, jossa yksittäiset työntekijät kokevat joidenkin uupumukseen vaikuttavien tekijöiden olevan heidän hallintansa ulkopuolella, on joku, jolla on valta vaikuttaa asiaan.
Jos annamme neuvoja ihmisille, jotka toimivat enemmänkin johtoryhmässä ja joilla on valta laatia käytäntöjä tai tiedostaa, että tällaiset asiat vaikuttavat heidän työntekijöihinsä, millaisia käytäntöjä tai strategioita meidän pitäisi harkita työuupumuksen vaikutusten vähentämiseksi?
Evie Brockwell: Erinomainen kysymys. On mielenkiintoista, että työuupumus vaikuttaa kaikkiin. Tutkimukseni perusteella yksittäiset työntekijät kärsivät siitä paljon, mutta niin kärsivät myös monet tuotehallinnan johtajat. Joskus vaikutus vain valuu alaspäin organisaation arvoketjussa. Yksi osa onkin se, miten voimme tukea tuotehallinnan johtajia, jotta he eivät päädy samaan tilanteeseen.
Erityisesti ihmiset, jotka ovat puristuksissa ylimmän johdon ja hallituksen sekä oman tiiminsä välissä, joutuvat taistelemaan molemmilta suunnilta. Se voi olla todella stressaava rooli. Kuten sanoit, he ovat kuitenkin hieman enemmän kuljettajan paikalla, joten heidän pitäisi yrittää edistää näitä muutoksia.
Ensinnäkin hanki tarvitsemasi tuki, jotta et koe tekeväsi kaikkea yksin. Toiseksi ihmiset ovat sanoneet, että tuotehallinnan työuupumukseen vaikuttaa vahvasti esimerkiksi liiallinen epäselvyys. Jos olet tuotehallinnan johtaja, haluat varmistaa, että ihmisillä on sopiva määrä keskittymistä, suuntaa ja autonomiaa.
Yksi parhaista tavoista varmistaa tämä on käydä jatkuvasti kaksisuuntaisia keskusteluja ja kysyä: ”Tuntevatko ihmiset saavansa tukea? Onko heillä suunta? Tarvitsevatko he lisää selkeyttä?” Kun tällaiselle keskustelulle avataan tila, se voi auttaa todella paljon ja saada ihmiset tuntemaan itsensä vaikutusvaltaisiksi.
Jotkut mainitsivat myös sen, että heidän tekemänsä työ ei tuntunut erityisen arvokkaalta, koska yritys saattoi muuttaa suuntaa, ihmiset saattoivat vaihtaa näkökulmaa tai he eivät nähneet, mihin työ liittyi. Yritä siis aina yhdistää asiat niiden tarkoitukseen, osoittaa työn arvo ja välttää suunnanmuutoksia liian usein.
Se on joskus helpommin sanottu kuin tehty, mutta sillä voi olla valtava merkitys. Tiimit käyttävät myös paljon aikaa yrittäessään päästä yhteisymmärrykseen monien muiden tiimien kanssa. Mitä enemmän yhdenmukaisuutta voit luoda johtotasolla ja mitä selkeämmin voit viestiä prioriteeteista sekä viedä niitä alaspäin, sitä enemmän se auttaa tiimejä pysymään suunnassa.
Nämä ovat siis suuria kokonaisuuksia. Pienemmistä asioista puhuttaessa esihenkilöt, joiden kanssa olen keskustellut, ovat tukeneet tiimejään ottamalla aiheen puheeksi. Kun teillä on esimerkiksi viikoittainen tiimikokous tai jokin muu vastaava tapaamisrutiini, kysy ihmisiltä todella, miltä heistä tuntuu, ja tehkää tällaisia hyvinvoinnin tarkistuksia.
Älä kuitenkaan kysy asioita vain muodollisesti tai totea: ”Selvä, tunnet olevasi stressaantunut. Ehkä se muuttuu ensi viikolla.” Kunnioita ihmisten kokemuksia, puhu heidän kanssaan ja tunnista, mitä voit tehdä heidän tukemiseksi ja auttamiseksi. Toinen tärkeä asia on valmentaa ihmisiä esimerkiksi kieltäytymisessä, rajojen asettamisessa ja kokouskulttuurin muuttamisessa.
Jos teet joitakin näistä asioista, se voi auttaa ymmärtämään paremmin, miltä ihmisistä todella tuntuu, ja muuttamaan tilannetta sen juurilta.
Hannah Clark: Arvostan myös sitä, että nostit esiin keskijohdon aseman, jossa paineita tulee molemmilta suunnilta. Se on todella stressaava asema, josta emme puhu tarpeeksi.
On vaikeaa ottaa itselleen autonomiaa tällaisessa tilanteessa. Nämä olivat todella hyviä vinkkejä. Arvostan kaikkia näitä tietoja. Onko tutkimuksesi julkaistu jossain, Evie?
Evie Brockwell: On. Minun pitäisi varmaan julkaista se verkkosivuillani, mutta jos joku ottaa minuun suoraan yhteyttä, minut löytää LinkedInistä.
Minulla on kaikki materiaali. Minulla on valtava Canva-dokumentti, jota päivitän jatkuvasti. Järjestän myös maksuttomia työpajoja, ainakin yhden tammikuussa ja ehkä vielä yhden myöhemmin, jotta voin jakaa näitä näkemyksiä useammille ihmisille. Kaikki löytävät minut LinkedInistä, samoin kaikki näkemykseni ja sen, mitä teen. Toivottavasti he löytävät myös lisää tapoja saada tukea näillä alueilla.
Hannah Clark: Selvä. Lisäämme kuuntelijoille joitakin linkkejä ohjelman muistiinpanoihin. Mistä ihmiset voivat seurata sinua verkossa? Millä hakusanalla he löytävät sinut?
Evie Brockwell: Hakekaa nimelläni, Evie Brockwell. Googlessa tulee vastaan paljon asioita, mutta LinkedIn on oikea paikka.
Lisään verkkosivuilleni vähitellen lisää näitä materiaaleja, jotta ihmiset voivat käyttää niitä ja myös ladata ne.
Hannah Clark: Mahtavaa. Kiitos paljon, että liityit seuraamme. Tämä oli todella hyödyllinen keskustelu ja hieno alku uudelle vuodelle.
Evie Brockwell: Ole hyvä. Keskustelu oli todella mukava.
Hannah Clark: Kiitos kuuntelusta. Lisää hyviä näkemyksiä, käytännön oppaita ja työkalujen arvioita saat tilaamalla uutiskirjeemme osoitteessa theproductmanager.com/subscribe. Voit kuunnella lisää tämän kaltaisia keskusteluja tilaamalla CPO Clubin kaikissa palveluissa, joissa kuuntelet podcasteja.
