Suunnittelijat ovat viime aikoina kirjoittaneet paljon artikkeleita Piilaakson tuotehallinnasta. Se tekee minut hieman hulluksi, joten kirjoitan lyhyen ja huolimattoman esseen omasta näkökulmastani. Olen toiminut suunnittelijana, suunnittelupäällikkönä, startup-yrityksen toimitusjohtajana, tuotepäällikkönä ja GM:nä, joka johti monitieteisiä tiimejä. Minulla on joitakin näkemyksiä.
Varoituksen sana! Olen asunut Palo Altossa ja San Franciscossa yli 20 vuotta ja työskennellyt hyvissä yrityksissä (aikoinaan Yahoossa, Linkedinissä, Zyngassa ja muualla) todella hyvien tuotepäälliköiden kanssa. Näkemykseni ovat siis sekä paikan että onnen vääristämiä.
1. Tuotehallinta on teknologia-alalla uusi asia.
Hyvät ihmiset, päädyin internetin pariin vuonna 1995, ja ohjelmistoalalla oli jo silloin tuotepäälliköitä. Verkkosuunnittelu oli tuolloin uutta ja kiiltävää, ja puolella yrityksistä oli tuotepäälliköitä, puolella tuottajia, ja monilla projektipäälliköitä. Mutta siihen mennessä, kun juhlimme kuin vuonna 1999, kaikilla täälläpäin oli tuotepäälliköitä.
Have an account? Log In
2. Tuotepäälliköt eivät tiedä, mitä he tekevät
Ei, SINÄ et tiedä, mitä he tekevät. He tietävät, mitä tekevät – he tekevät kaikkea.
Olin ennen ravintolapäällikkö. Palkkasin työntekijöitä, irtisanoin heitä, tervehdin asiakkaita ja varmistin, että he olivat tyytyväisiä, hoidin kirjanpidon ja työskentelin kokin kanssa päivän erikoisannoksen valitsemiseksi, kirjoitin sen ulkona olevaan tauluun ja ostin mainoksia paikallislehdestä. Ja kun keittiöapulainen ei tullut töihin, pilkoin vihanneksia ja usein myös sormiani. Ai niin, ja kun astianpesijä ei tullut töihin... ymmärrät varmaan kuvan. Sitä tuotepäällikkö tekee.
Heillä on perustehtävänsä: tuote–markkina-yhteensopivuuden ylläpitäminen, mittareista huolehtiminen ja niiden kehittäminen sekä tiimien koordinointi tätä tavoitetta varten. Mutta hyvät tuotepäälliköt, ne joiden kanssa sain työskennellä rinta rinnan, tekevät kaiken tarvittavan pitääkseen tuotteen terveenä ja vahvana. Jos se tarkoittaa käyttöliittymämuutoksen suunnittelemista PPT:llä, koska suunnittelija lähti kello 17 ja insinööri tarvitsee jotain, jonka pohjalta työskennellä, hän tekee sen. Jos se tarkoittaa juoksemista Costcoon hakemaan olutta julkaisuillaksi, hän tekee sen. Jos se tarkoittaa Google-mainosten perustamista, koska markkinoinnilla ei ole aikaa hänen tuotteelleen, hän tekee sen. Jos se tarkoittaa SQL:n opettelua... ymmärrät varmaan kuvan.
3. Tuotehallinta on melko lailla sama asia kuin UX-suunnittelu.
Kunpa olisikin! Vau, työ olisi niin paljon helpompaa, jos siinä olisi kyse vain siitä.
Suunnittelijat närkästyvät, kun kukaan ei tiedä vuorovaikutussuunnittelun ja informaatioarkkitehtuurin eroa. Mutta mitä sinä tiedät tuotepäälliköistä?
Tuotepäälliköistä puhutaan kuin he olisivat yksi yhtenäinen ryhmä, mutta heitä on kolmea tyyppiä: teknologia-, liiketoiminta-analyytikko- ja UX-taustaisia.
Teknologiataustaiset tuotepäälliköt ovat usein entisiä insinöörejä, ja he ovat erinomaisia työskentelemään insinöörien kanssa vaikeiden ongelmien, kuten haku- ja suosittelujärjestelmien, parissa.
Liiketoiminta-analyytikkotaustaiset tuotepäälliköt ovat optimoijia. He hallitsevat A/B-testauksen, hakukoneoptimoinnin ja kasvuhakkeroinnin.
UX-taustaiset tuotepäälliköt ovat hyviä löytämään tuote–markkina-yhteensopivuuden. He keskittyvät käyttäjien toiminnallisuuteen ja kokemukseen sekä ovat hyviä perehdytyksessä, ohjeissa ja virheilmoituksissa.
Piilaaksossa kuulet usein heitä kutsuttavan ”tuoteihmisiksi”. Se sanotaan usein ihailevaan sävyyn. Tuoteihmiset todella ymmärtävät markkinansa ja sen ihmiset, ja heille on tärkeää tehdä heille oikea tuote, joka menestyy ja selviytyy. He ovat ainutlaatuisia ihmisiä, jotka osaavat yhdistää liiketoiminnan ja käyttäjien tarpeet menestyviksi tuotteiksi.
Tuoteihmiset riitelevät suunnittelun kanssa useimmiten, koska he ovat sisaruksia. He välittävät samoista asioista. He voivat ajautua valtavaan väittelyyn siitä, mihin navigointi sijoitetaan tai minkä muotoinen lähetyspainikkeen pitäisi olla.
Mutta heidän työnsä ja osittain päällekkäiset kiinnostuksenkohteensa ovat erilaisia, EIVÄT identtisiä. Tuoteihminen on T-muotoinen osaaja, joka välittää sekä käyttäjästä että liiketoiminnasta, ja hän riitelee usein lähetyspainikkeesta, koska hän on huolissaan klikkausprosentista. Tämä on vain yksi monista vastuista, joita hän tasapainottelee: hankinta, sitouttaminen, tuleva ohjelmiston uudelleenarkkitehtuuri ja mittareiden tarkastelu.
UX-suunnittelija tai tuotesuunnittelija (jota kutsutaan joskus vuorovaikutussuunnittelijaksi) on erikoisosaaja, joka keskittyy sekä vuorovaikutuksen että käyttöliittymän suunnitteluun. Suunnittelija perehtyy paljon syvällisemmin suunnittelun yksityiskohtiin (kuten pitääkin), mutta saattaa menettää näkyvistä sen, millainen rooli suunnittelulla on laajemman liiketoiminnan kontekstissa. Hän saattaa joskus puolustaa käyttäjää liiketoiminnan terveyden kustannuksella (mitä ei pitäisi koskaan tehdä). Yritykset, jotka eivät pysty pysymään toiminnassa, eivät tuota kenellekään arvoa. Jos olet joskus joutunut kertomaan asiakkaalle, että suljette hänen suosikkituotteensa, ymmärtäisit, kuinka vaikeaa se on.
Suunnittelijat pitävät liiketoiminta-analyytikkotaustaisia tuotepäälliköitä usein vastenmielisinä tai pitkästyttävinä ja teknologiataustaisia käsittämättöminä. Se on tragedia, sillä algoritmit voisivat hyötyä suuremmasta käyttäjäkeskeisyydestä, ja laadullinen ja määrällinen tutkimus sopivat yhteen kuin maapähkinävoi ja hillo.
Vaikka tuotepäälliköillä on erilaisia taitoja ja erityisosaamisalueita, he harvoin käyttävät erityisosaamiseen viittaavia nimikkeitä. Toisin kuin vuorovaikutus- tai visuaaliset suunnittelijat, tuotepäälliköllä ei ole ylellisyyttä jättää tekemättä työnsä osaa, jota hän ei ymmärrä. Jos olet tuoteihminen ja KPI-mittareidesi aika koittaa, puristat vain hammasta ja hoidat asian.
4. Tuotepäälliköt eivät välitä prosessista (tai rakasta ketterää, kevyttä tai vesiputousmenetelmää)
Olen kuullut monien kysyvän, missä tuotepäälliköiden konferensseja järjestetään. Niitä on muutamia viime aikoina, mutta historiallisesti tuotepäälliköt ovat olleet paljon kiinnostuneempia markkina-alueestaan kuin prosessista. Tämä tarkoittaa, että he osallistuvat hakua, paikallisuutta tai puettavaa teknologiaa käsitteleviin konferensseihin. Useimmat omaksuvat prosessinsa insinööreiltä ja suunnittelijoiltaan ja ovat valmiita mukautumaan siihen, mikä pitää heidän tiiminsä tyytyväisenä ja työskentelemässä.
Lean muuttaa tätä jossain määrin, mutta kokemukseni mukaan palvelualojen asiantuntijat ovat niitä, jotka ovat pakkomielteisen kiinnostuneita prosessista, kun taas PM:t ovat valmiita tekemään mitä tahansa, mikä toimii.
More Articles
5. Tuotepäällikkö on tuotteen toimitusjohtaja.
Olen itse asiassa tämän kanssa samaa mieltä. En siksi, että toimitusjohtajan ja tuotepäällikön työ olisi sama asia, vaan siksi, että olipa kyse mistä tahansa tai tekipä virheen kuka tahansa, sinä, PM, olet vastuussa. Aivan kuten toimitusjohtaja. Bonuksesi katoaa, kun Google julkaisee kilpailijan, ja työsi katoaa, jos tulkitset markkinat väärin tai insinöörisi arvioivat työn väärin. Riippumatta siitä, kuka tekee virheen, sen korjaaminen on sinun vastuullasi.
Toisin kuin toimitusjohtajalla, PM:llä ei ole valtaa erottaa työntekijöitä. Vaikka he ovat vastuussa siitä, että tuote menestyy, he työskentelevät insinöörien ja suunnittelijoiden kanssa, jotka raportoivat jollekin toiselle. Heidän on käytettävä suostuttelua ja vaikutusvaltaa työn suunnan muokkaamiseen. Nämä ovat hyviä taitoja opittaviksi, jos haluat jonakin päivänä kasvaa toimitusjohtajaksi etkä mikromanageriksi. Valitettavasti jotkut PM:t käyttävät ainoaa valtaa, joka heillä on – valtaa lopullisiin tuotepäätöksiin – yrittääkseen saada jonkinlaista hallintaa tulevaisuudestaan.
Hyvät PM:t johtavat tiimejä, huonot PM:t sanelevat tuotevalintoja.
Koska PM ei kuitenkaan suunnittele eikä koodaa tuotetta, huonot PM:t huomaavat usein olevansa enimmäkseen tarpeettomia sellaisen tiimin silmissä, jota he epätoivoisesti tarvitsevat. Ja koska tältä tiimiltä todennäköisesti puuttuu kriittistä tietoa ja markkinoiden ymmärrystä (joka on eri asia kuin käyttäjien ymmärtäminen), tuote epäonnistuu.
Hyvät PM:t määrittelevät vision ja tavoitteet, inspiroivat, tukevat ja koordinoivat sekä mittaavat mittareita oppiakseen ja kehittääkseen tuotetta. Joskus se silti epäonnistuu. Se on edelleen sinun syytäsi.
Joka tapauksessa
Muistan, kuinka työskentelin vuonna 2002 Yahoossa johtaen suurta suunnittelijatiimiä, ja yksi vuorovaikutussuunnittelija yksinkertaisesti vihasi PM:ää, jonka kanssa työskenteli. Hän ei ymmärtänyt, miksi tämä PM tuli aina hänen luokseen pyytämään muutoksia ja ihmettelemään, miksi asiat olivat myöhässä (ja niinhän ne olivatkin, myöhässä siis). Hän halusi vain saada suunnitella rauhassa.
Sitten järjestelimme istumapaikat uudelleen, ja suunnittelijat sijoitettiin osaksi tuotetiimejään. Keskustelimme kahden kesken, ja hän sanoi: ”Jumala, säälin niin paljon tuota PM:ää. Kaikki on hänen syytään. Ihmiset huutavat hänelle koko päivän.” Ja hän päätti yrittää tehdä tuon PM:n elämästä helpompaa, todella kuunnella PM:n tarpeita sen sijaan, että kertoisi hänelle, mitä tämän pitäisi tehdä. Ja yrittää myös saada työn valmiiksi ajoissa.
En ole koskaan unohtanut sitä, en edes silloin, kun olin itse se, jolle kaikki huusivat ja joka pidettiin vastuussa luvuista, joihin en aina voinut markkinavoimien vuoksi vaikuttaa. Ymmärsin, että aina kun syntyi ristiriita, taustalla oli todennäköisesti ymmärryksen puute. Ja ymmärrys johtaa empatiaan.
Suunnittelija, osoita hieman empatiaa. Tee käyttäjätutkimusta. Vie PM:si lounaalle. Kysy häneltä, mitkä hänen unelmansa ovat, kysy, miten hänelle maksetaan korvaus. Kysy, mitkä hänen suurimmat haasteensa ovat. Kysy häneltä, millainen paras suunnittelija, jonka kanssa hän on koskaan työskennellyt, oli. Ehkä saat selville, että hänellä on vaikea työ ja että sinä olet osa syytä siihen. Ehkä löydätte keinon menestyä yhdessä.
Mene halaamaan tuotepäällikköäsi.
Tämän Christina Wodtken kirjoittaman julkaisun alkuperäinen versio julkaistiin Mediumissa.
