Kuinka empatia kohottaa tuotesuunnittelua tekoälyyn hurahtaneessa maailmassa
Tuotesuunnittelun nopeatempoisessa maailmassa teknologisen kehityksen ja empatian tasapainottaminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Tässä jaksossa Hannah Clarkin vieraana on Koji Pereira – Sigman suunnittelusta ja tutkimuksesta vastaava varapääjohtaja – joka tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman tähän hienovaraiseen tasapainoon. Googlen, Lyftin ja Twitterin kaltaisissa teknologiajättiläisissä karttuneeseen monipuoliseen uraansa pohjautuen Koji korostaa empatian mullistavaa voimaa tuotesuunnittelussa ja johtamisessa.
Haastattelun kohokohdat
- Tutustu Koji Pereiraan [01:34]
- Koji aloitti uransa graafisen suunnittelun parissa ennen siirtymistään tuotesuunnitteluun.
- Hän perusti oman yrityksensä ja keskittyi vuonna 2000 toimitustuotteen verkkosivustoon.
- Koji vietti suurimman osan urastaan Googlessa, jossa hän työskenteli lähes 10 vuotta.
- Suunnittelun kehitys [02:23]
- Kojin mukaan suunnittelu on kehittynyt kypsyysvaiheiden kautta graafisesta suunnittelusta käyttöliittymä- ja verkkosuunnitteluun ja siitä edelleen tuotesuunnitteluun.
- Hän huomauttaa, että nykyiset suuntaukset palaavat suunnittelun perusteisiin käsityönä.
- Hän korostaa henkilökohtaisen kasvun merkitystä suunnittelutaidoissa sekä ainutlaatuisten, tiettyjen yritysten tarpeisiin räätälöityjen suunnitelmien luomista.
- Hänen mielestään suunnitteluala on tullut täyden ympyrän, ja huomio on jälleen kiinnittymässä käsityötaitoon.
- Tutkimuksen integrointi suunnitteluun [03:26]
- Koji pitää tutkimusta ratkaisevan tärkeänä ongelman selkeyttämisessä ja hiomisessa ennen sen ratkaisemista.
- Hän korostaa, että ratkaisuja ei pidä tehdä liian aikaisin, jotta varmasti ratkaistaan oikea ongelma.
- Koji kannustaa tutkijoita ja suunnittelijoita tekemään tiivistä yhteistyötä sekä jakamaan tutkimustulokset koko yrityksen kanssa.
- Hän kannattaa säännöllisiä tutkimustilaisuuksia (kuukausittain, viikoittain tai joka toinen viikko), jotka ovat koko organisaation saatavilla.
- Asiakkaiden kokemusten ymmärtämiseen perustuva empatian rakentaminen on avain parempiin suunnitteluratkaisuihin.
- Koji korostaa kenttätutkimuksen arvoa etätyön haasteista huolimatta ja painottaa käyttäjien havainnointia heidän todellisissa ympäristöissään.
- Laitetyyppi, internet-yhteys ja käyttäjän ympäristö vaikuttavat merkittävästi suunnitteluratkaisuihin.
- Empatia suunnittelussa [05:51]
- Koji korostaa empatiaa tärkeänä työkaluna, jonka avulla suunnitteluratkaisut voidaan perustaa siihen, miltä käyttäjistä tuntuu.
- Hän kertoo esimerkin kehittyville markkinoille suunnatusta tuotteesta, jonka yhteydessä tehtiin tutkimusmatka Intiaan ja Brasiliaan.
- Matkalle osallistuivat suunnittelijat, tutkijat ja johto, mukaan lukien insinöörit ja tuotepäälliköt.
- Koji korostaa eroa raportin lukemisen ja käyttäjien haasteiden kokemisen välillä heidän omissa ympäristöissään.
- Kulttuurierot, viestintätyylit ja teknologian käyttö ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä tiettyihin markkinoihin räätälöityjen tuotteiden suunnittelussa.
- Visuaalinen suunnittelu ja estetiikka [07:22]
- Kojin mukaan tutkimus ohjaa kaikkia suunnittelun osa-alueita, myös visuaalista estetiikkaa.
- Hän pitää visuaalista suunnittelua, tuotesuunnittelua ja käyttäjäkokemusta saman prosessin erottamattomina osina.
- Visuaalisesti houkutteleva tuote on olennaisen tärkeä käyttäjien sitoutumiselle ja helppokäyttöisyydelle.
- Suunnittelijoiden on ymmärrettävä asiakkaiden käyttäytymistä ja esteettisiä mieltymyksiä.
- Yleiset oletukset siitä, mikä näyttää hyvältä, eivät välttämättä päde kaikkiin käyttäjäryhmiin.
- Hän mainitsee Snapchatin rohkean visuaalisen suunnittelun, joka vetosi nuorempiin sukupolviin mutta ei yhtä paljon milleniaaleihin.
- Tekoäly ja suunnittelun tulevaisuus [09:13]
- Koji näkee tekoälyn vaikuttavan tuotesuunnitteluun kahdella pääasiallisella tavalla: nopeuttamalla suunnitteluprosessia ja suunnittelemalla tekoälytuotteita.
- Hän huomauttaa, että suunnittelun tekoälytyökalut, kuten Figma, auttavat mallipohjissa, mutta eivät vielä käsittele suunnitteluprosessin iteratiivista luonnetta.
- Suunnitteluun kuuluu testausta, palautetta ja muutoksia, joita tekoälytyökalut eivät ole vielä täysin ratkaisseet.
- Koji on kiinnostunut tutkimaan uusia tapoja suunnitella tekoälylle keskustelupohjaisten mallien lisäksi, sillä hän pitää niitä vain oikotienä.
- Hän mainitsee esimerkkinä tekoälyn kehityksestä Midjourneyn siirtymisen lineaarisesta keskustelukäyttöliittymästä vuorovaikutteisempaan ja hallitumpaan käyttöliittymään.
- Suunnittelun todellinen olemus [12:31]
- Koji korostaa, ettei suunnittelu ole vain estetiikkaa, vaikka sitä usein esitelläänkin Dribblen kaltaisilla alustoilla.
- Hänen mukaansa todellisessa suunnittelussa tasapainotetaan toteutettavuutta, estetiikkaa ja toiminnallisuutta ottaen huomioon laitteiden ja näyttöjen tekniset rajoitukset.
- Monet Dribblessä nähdyt suunnitelmat eivät ole käytännöllisiä tai toteutettavissa tosielämän sovelluksissa.
- Koji korostaa joustavuuden tarvetta, sillä erilaiset yritykset, tiimit ja tuotteet edellyttävät erilaisia lähestymistapoja.
- Nuoret suunnittelijat yrittävät usein soveltaa viitekehyksiä jäykästi, mutta sopeutumiskyky on menestyksen avain.
- Hyvään suunnitteluun kuuluu neuvottelua, asiakkaiden ymmärtämistä ja oikeiden taistelujen valitsemista vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi.
Mielestäni suunnittelu on tasapainoilua sen välillä, mikä on toteutettavissa, mikä on ihanteellista, mikä näyttää hyvältä ja mikä toimii hyvin.
Koji Pereira
- Tehokas viestintä PM:ien ja UX-suunnittelijoiden välillä [15:53]
- Koji tunnistaa PM:ien ja UX-suunnittelijoiden väliset yleiset haasteet, erityisesti tiekarttojen ja suunnittelutarpeiden yhteensovittamisen.
- Hän korostaa, että sopeutumiskyky on avainasemassa, sillä erilaiset persoonallisuudet edellyttävät erilaisia lähestymistapoja.
- Oman näkökulman säilyttäminen samalla kun pysyy joustavana on tärkeää tehokkaan yhteistyön kannalta.
- Koji kritisoi nykyistä markkinatrendiä, jossa tuotteita kiirehditään julkaisemaan usein laadun kustannuksella.
- Hänen mukaansa olennaista ei ole käytetty aika, vaan luottamus julkaistavan tuotteen laatuun.
- Tuotteiden on oltava vähintään "riittävän hyviä", jos kilpailu on vähäistä, mutta kilpailuilla markkinoilla erinomaisuus on ratkaisevan tärkeää joukosta erottumiseksi.
Sopeutumiskyky on yksi avaintekijä, ja toinen on oman näkökulman säilyttäminen. Jos pystyt tasapainottamaan nämä kaksi asiaa ja löytämään tavan saada ne toimimaan yhdessä, olet hyvässä asemassa riippumatta siitä, oletko tuotesuunnittelija vai PM.
Koji Pereira
- Tutkimuksen rooli suunnittelussa [18:49]
- Koji ei ole kokenut tutkimusta rajoittavana, mutta näkee mahdollisia ongelmia siinä, miten sitä käytetään.
- Yksi ongelma on tutkimuksen käyttäminen olemassa olevien oletusten vahvistamiseen, mikä johtaa vahvistusharhaan.
- Toinen ongelma syntyy, kun suunnittelijat luottavat tutkimukseen ratkaisujen "suunnittelijana" ja olettavat myönteisten tutkimustulosten tarkoittavan, että suunnitelma on täydellinen ilman syvällisempää analyysiä.
- Koji korostaa skeptisyyttä silloin, kun tutkimus osoittaa myönteisiä reaktioita. Hän kannustaa tiimejä selvittämään, miksi reaktio oli myönteinen ja voisivatko myös muut ratkaisut toimia.
- Rakentava palaute, myös muilta kuin ydinasiakkailta, on arvokasta ja siihen tulee suhtautua vakavasti, sillä ydinasiakkailla saattaa olla vieläkin korkeammat odotukset.
- Tutkimuksen käyttäminen suunnittelupäätösten perustelemiseen ottamatta täysin huomioon sen vaikutuksia ei ole ihanteellista.
- Suunnitteluvalintojen puolustaminen [21:51]
- Koji korostaa vahvan johtajuuden merkitystä suunnitteluperiaatteiden määrittelemisessä ja tukemisessa yrityksessä.
- Ilman selkeää suunnittelun suuntaa erimielisyydet siitä, mitä "hyvä suunnittelu" tarkoittaa, voivat johtaa vaikeisiin keskusteluihin ja tiimin jäsenten ristiriitaisiin näkemyksiin.
- Koji neuvoo yksittäisiä asiantuntijoita (IC:tä) toimimaan yhteistyössä sellaisten suunnittelujohtajien kanssa, joilla on vahvoja näkemyksiä ja selkeä suunnittelun visio.
- Johtajille Koji suosittelee varmistamaan, että rekrytointiprosessin aikana keskustellaan selkeästi kyvystä vaikuttaa suunnittelun suuntaan eikä vain operatiivisten tehtävien hoitamisesta.
- Koji korostaa, että johtajiin tulee luottaa yrityksen suunnittelustandardien määrittelemisessä ja edistämisessä, ei vain tiimien johtamisessa.
Tutustu vieraaseemme
Yli kahden vuosikymmenen kokemuksen omaava suunnittelujohtaja, joka on käynnistänyt 0–1-tuotteita, kuten Files by Googlen, Camera Gon, Android TV Data Saverin, YouTube Gon, Google my Businessin, Google+:n ja Lyft Passin, työskennellyt suurten tuotteiden uudistusten parissa, kuten Orkutin, Google Newsin, Neonin ja Lyft Business Portalin parissa, sekä julkaissut laajalle yleisölle tärkeitä ominaisuuksia, kuten Immersive Video Tweetit ja profiilihaun Twitterissä. Johtaa tällä hetkellä suunnittelua ja tutkimusta Sigmassa. Toimii tällä hetkellä Sigman suunnittelusta ja tutkimuksesta vastaavana varatoimitusjohtajana.
Hyvä suunnittelu määrittyy sen perusteella, että saavutetaan lopputulos, josta voi olla ylpeä ja jolla on myönteinen vaikutus.
Koji Pereira
Tämän jakson resurssit:
- Tilaa The CPO Clubin uutiskirje
- Tutustu tämän jakson sponsoriin Sprigiin
- Yhdistä Kojiin LinkedInissä
- Tutustu Sigma Computingiin
Aiheeseen liittyvät artikkelit ja podcastit:
Lue litterointi:
Kokeilemme podcastiemme litterointia ohjelmiston avulla. Anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet, sillä botti ei ole sataprosenttisen tarkka.
Hannah Clark: On melko kaunista, kuinka tuotteet syntyvät, kun jokainen osallistuja näyttelee omaa osaansa ja luo jotakin, joka on enemmän kuin osiensa summa. Tänään haluan pysähtyä hetkeksi arvostamaan suunnittelun roolia – taidemuotoa, joka luo yhteyden käyttäjän ja tuotteen välille. Tuotteen suunnittelu muistuttaa monella tapaa ihmissuhteen rakennetta. Se luo ensivaikutelman, hyödyntää sanallista ja sanatonta viestintää, ja se voi toimia vain, jos se esittäytyy tavalla, joka resonoi sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan henkilön kanssa.
Vieraamme tänään on Koji Pereira, Sigma Computingin suunnittelusta ja tutkimuksesta vastaava varajohtaja. Aloitettuaan ensimmäisessä suunnittelutyössään vuonna 1997 Koji on toiminut suunnittelun ja johtamisen tehtävissä esimerkiksi Googlella, Lyftillä ja Twitterillä. Hänen näkökulmansa tuotesuunnitteluun on siis rikas ja vivahteikas, sillä hän on nähnyt lähes kolmen vuosikymmenen ajan alan kehitystä.
Keskustelimme joistakin näistä muutoksista, mukaan lukien tavoista, joilla tekoäly vaikuttaa suunnittelun tulevaisuuteen. Minusta oli vieläkin kiehtovampaa keskustella suunnittelun elementeistä, joita alan ulkopuoliset pääsevät harvoin näkemään. Erityisesti empatian roolista suunnitteluprosessissa – aina kauniiden käyttäjäkokemusten luomisesta organisaatioille aikakautta määrittävien suunnittelutiimien johtamiseen. Aloitetaan.
Tervetuloa takaisin, kuuntelijat. Olen Hannah Clark The CPO Clubista. Jos liityt seuraamme ensimmäistä kertaa, olemme periksiantamattomien tuotejohtajien yhteisö, jossa jaetaan tuotteen skaalaamisen taakkaa. Jäsenemme ovat SaaS-tuotteisiin keskittyviä tuotepäälliköitä, jotka todella rakastavat työtään ja haluavat auttaa muita menestymään.
Jos tämä kuulostaa hyvältä, suuntaa osoitteeseen theproductmanager.com/membership. Haluaisimme sinut osaksi yhteisöämme. Tänään keskustelemme Koji Pereiran kanssa.
Koji, kiitos paljon, että löysit aikaa tulla vieraaksemme.
Koji Pereira: Kiitos paljon, Hannah. Olen todella iloinen saadessani olla täällä.
Hannah Clark: Hienoa, että olet mukana.
Voisitko kertoa hieman taustastasi ja siitä, miten päädyit nykyiseen tilanteeseesi?
Koji Pereira: Toki. Lyhyesti sanottuna taustani alkoi graafisen suunnittelun parissa, ja siirryin tuotesuunnitteluun hyvin urani alkuvaiheessa. Aloitin oman yritykseni. Minulla oli itse asiassa vuonna 2000 toimitustuote, joka oli tuohon aikaan käytännössä verkkosivusto. Sen jälkeen liityin Googlelle, jossa vietin suurimman osan urastani. Olin siellä käytännössä kymmenen vuotta.
Hannah Clark: Vau. Se on pitkä aika Googlella.
Tänään puhumme hieman suunnittelusta ja siitä, miten suunnittelu toimii toiminnallisuuden ja estetiikan näkökulmasta, mutta myös siitä, kuinka suunnitteluratkaisuja viestitään ja niiden arvoa perustellaan.
Miten lähestymistapasi suunnitteluun on kehittynyt ajan myötä? Mitkä ovat merkittävimpiä muutoksia, joita olet nähnyt suunnittelualalla urasi aikana?
Koji Pereira: Suunnittelu on muuttunut paljon ajan myötä. Ajattelen asian niin, että suunnittelu kävi läpi kypsymisen vaiheita. Aloitimme graafisesta suunnittelusta, sitten teknologia yhdistyi siihen käyttäjäkokemuksen suunnittelun ja verkkosuunnittelun muodossa, ja lopulta päädyimme tuotesuunnitteluun.
Minusta nykyiset markkinoilla näkemämme muutokset vievät meidät monissa asioissa takaisin perusteisiin, jotka ovat erittäin tärkeitä. Miten ajattelemme suunnittelua taitona? Miten varmistamme, että kehitymme yksilöinä omassa taidossamme? Ja miten varmistamme, että rakentamamme on ainutlaatuista tietylle yritykselle?
Minulle kyse on siis tavallaan paluusta takaisin suunnittelun perustana olevaan taitoon.
Hannah Clark: Ellet työskentele alalla, suunnitteluun liittyy valtavasti asioita, joita ihmiset eivät oikeastaan näe sen lisäksi, mitä loppukäyttäjälle esitellään.
Puhutaan hieman tutkimuksesta. Miten yhdistät tutkimuksen suunnitteluprosessiisi digitaalisten tuotteiden yleisen käytettävyyden ja kokemuksen parantamiseksi?
Koji Pereira: Tutkimus on minulle erittäin tärkeä osa suunnittelua. Sanoisin, että tutkimuksessa on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka ongelmaa autetaan hiomaan – tai kuinka ongelma selkeytetään. Ennen minkään ongelman ratkaisemista haluat varmistaa, että ongelma on selkeä. Jos sitoudut ratkaisuun liian aikaisin, saatat ratkaista väärää ongelmaa tai päätyä tavoitteeseen liian nopeasti.
Yritän siis varmistaa, että tutkijat ja suunnittelijat työskentelevät hyvin läheisesti yhdessä ja että tutkijat jakavat löydöksensä paitsi suoran tiimin myös koko yrityksen kanssa. Useimmissa paikoissa, joissa olen työskennellyt, olen pyrkinyt perustamaan jonkin säännöllisen käytännön – esimerkiksi kuukausittaiset, viikoittaiset tai joka toinen viikko järjestettävät tutkimukset, jotka jaetaan reaaliaikaisesti koko yrityksen kanssa.
Kuka tahansa voi avata linkin, nähdä, mitä asiakkaamme sanovat, ja todella ymmärtää, miltä heistä tuntuu. Uskomme, että joskus tämä on vielä tärkeämpää: empatian rakentaminen. Se antaa monille tiimeille mahdollisuuden kehittää ratkaisuja omaan tahtiinsa ja käydä hyviä keskusteluja yrityksen sisällä.
Toinen tutkimuksen kannalta erittäin hyödyllinen asia on ihmisten vieminen kentälle. Se on toisinaan hieman vaikeampaa, etenkin kun jotkut meistä työskentelevät nykyään etänä. Silti koen, että todellista yhteyttä käyttäjiin on vaikea korvata. Kentällä oleminen ja asiakkaiden kanssa keskusteleminen heidän käyttöympäristössään on todella arvokasta. Joskus ympäristönä ovat heidän kotinsa, joskus toimistonsa.
On erittäin tärkeää ymmärtää kaikki yksityiskohdat. Millainen tietokone heillä on käytössään? Mitä laitetta he käyttävät? Millainen internetyhteys heillä on? Käyttävätkö he tuotettasi liikkeellä ollessaan vai työpöydän ääressä istuessaan? Onko ympäristö meluisa vai hyvin hiljainen?
Kaikki tämä vaikuttaa suuresti suunnitteluratkaisuihisi.
Hannah Clark: Sanoit monia kiinnostavia asioita, mutta yksi erityisesti jäi mieleeni: ajatus empatian käyttämisestä työkaluna suunnitteluratkaisujen tekemisessä ja käyttäjien tunteiden huomioimisessa. Voisitko puhua siitä hieman lisää?
Olen hyvin kiinnostunut siitä, miten käyttäjää kohtaan kehitetään empatiaa. Miten päädyt tilanteeseen, jossa pystyt muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan käyttäjän tunteista tai siitä, miltä jokin tekemäsi asia saattaisi hänestä tuntua?
Koji Pereira: Hyvä esimerkki tästä on ajalta, jolloin työskentelin kehittyvien markkinoiden tuotteella ja ihmiset olivat täällä San Franciscon lahden alueella.
Teimme tutkimusmatkan Intiaan ja Brasiliaan, ja päätimme, että matkoille eivät lähtisi ainoastaan suunnittelijat ja tutkijat, vaan myös johtoryhmä, mukaan lukien insinöörit ja tuotepäälliköt. Se muutti asioita paljon. On hyvin erilaista lukea raporttia ja ymmärtää, että käyttäjä käy läpi tietyn prosessin ja kohtaa tietyn ongelman, kuin mennä paikan päälle ja ymmärtää todella kaikki mainitsemani dynamiikat – kuten erilaisen kulttuurin, viestintätavat tai tavan käyttää teknologiaa.
Kaikki nämä asiat ovat ratkaisevan tärkeitä, kun tehdään tuotetta, jolla on suuri kilpailuetu tietyillä markkinoilla tai tietylle ihmisryhmälle.
Hannah Clark: Kyllä, se käy järkeen.
Miten tuot joitakin visuaalisen suunnittelun elementtejä ja estetiikkaa prosessiin rinnakkain käytännöllisten ja käyttäjäystävällisten kokemusten kanssa – esimerkiksi sen kanssa, mitä löydät kentällä nähdessäsi, mitä käyttäjäsi todellisuudessa tekevät?
Miten vastaat siihen kehittämäsi tuotteen estetiikalla?
Koji Pereira: Tutkimus auttaa kaikessa, myös visuaalisessa suunnittelussa. Minusta visuaalista suunnittelua on hyvin vaikea erottaa tuotesuunnittelusta tai käyttäjäkokemuksesta yleensä. Ne ovat kaikki osa samaa kokonaisuutta.
Jos tuote ei näytä hyvältä tai ole sinusta todella houkutteleva, et ehkä halua käyttää sitä. Tuotetta voi myös tuntua vaikeammalta käyttää. Suunnittelijana on siis erittäin tärkeää ymmärtää, kuka asiakkaasi on. Millaisia käyttäytymismalleja hänellä on? Millaisia visuaalisia tai esteettisiä mieltymyksiä hänellä on?
Tietenkin suunnittelua katsomalla voi usein päätellä, onko se sekava tai näyttääkö se huonolta verrattuna suunnitteluun, joka näyttää paremmalta. Nämä ovat kuitenkin yleisiä oletuksia, jotka saattavat päteä tiettyihin asiakkaisiin mutta eivät toisenlaisiin asiakkaisiin. Esimerkkinä tästä on Snapchat.
Snapchatilla on aina ollut hyvin rohkea visuaalisen suunnittelun linja, ja se sopi erityisen hyvin markkinoille, joille se aiemmin suuntautui. Luulen, että strategia on muuttunut hieman, eikä se ollut yleisesti ottaen ihanteellinen milleniaaleille. Milleniaalit eivät mielestäni koskaan pitäneet Snapchatista erityisen paljon, mutta monet nuoremmat sukupolvet pitivät siitä monista syistä, mukaan lukien visuaaliset suunnitteluratkaisut.
Hannah Clark: Käy järkeen.
Vaihdan hieman aihetta. Puhun jostakin, joka saattaa olla joillekin luovien alojen ammattilaisille kirosana ja toisille heidän suosikkiasiansa maailmassa. Puhutaan hetki tekoälystä. Tiedän, että siitä on puhuttu kyllästymiseen asti, mutta tässä vaiheessa kuka tahansa luovalla alalla työskentelevä voi nähdä, että tekoäly on vaikuttanut alaan valtavasti ja pystyy jäljittelemään aiemmin tehtyä.
Luulen kuitenkin, että useimmat luovilla aloilla, erityisesti suunnittelijat, keskittyvät siihen, mikä on innovatiivista ja uutta. Mitä voimme tuoda alalle, mitä ei ole aiemmin tehty? Miten näet tekoälyn vaikuttavan suunnittelun tulevaisuuteen tuotesuunnittelun näkökulmasta?
Ja missä mielestäsi tekoälyn tekemän suunnittelun ja ihmisen luovuuden välisen rajan pitäisi kulkea?
Koji Pereira: Tekoälyä voi tässä vaiheessa ajatella tuotesuunnittelussa ehkä kahdella tai kolmella tavalla. Yksi on se, miten tekoälyä käytetään tuotesuunnitteluprosessin nopeuttamiseen. En ole rehellisesti sanottuna nähnyt siitä vielä paljon esimerkkejä.
Kuvien luomiseen on hyviä tekoälytyökaluja. Sisällön suunnitteluun on hyviä tekoälytyökaluja. Esimerkiksi Figma yrittää tuoda tekoälyn auttamaan tuotesuunnittelijoita suunnitelmien kehittämisessä. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin enemmän siltä, että se tuo uusia mallipohjia, joiden avulla voi ehkä päästä nopeasti alkuun. Minusta se ei vielä auta kovin paljon.
Suunnitteluprosessin suurin haaste on iterointi. Ensimmäisellä kerralla ei koskaan saada kaikkea oikein. Suunnitelmaa täytyy testata, näyttää sidosryhmille, kerätä palautetta ja vastata palautteeseen. Kyseessä on hyvin pitkä prosessi. Olennaista ei ole se, että ratkaisu on ensimmäisellä yrittämällä hyvä, vaan palautteen kerääminen ja käyttäjäpalautteeseen vastaaminen. Nykyiset tekoälykentän työkalut eivät mielestäni ratkaise tätä. Ne ovat enemmän lineaarisia prosesseja.
Toinen ala, joka kiinnostaa minua todella paljon, on tekoälytuotteiden suunnittelu. Tällä hetkellä monet tekoälytuotteet perustuvat keskustelumalliin. Rehellisesti sanottuna pidän sitä oikotienä. En usko, että keskustelu on paras tapa olla vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Se on yksi tapa, mutta ei ainoa. Ehkä käytössä voi olla keskustelu ja sen lisäksi jotakin muuta.
Näemme tämän trendin tuotteissa, jotka yrittävät ottaa käyttöön muita tapoja olla vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa keskustelun lisäksi. Yksi esimerkki on Midjourney. Midjourney aloitti täysin lineaarisella keskustelukäyttöliittymällä, mutta on nyt julkaissut käyttöliittymän, jossa on säätimiä ja jossa asioita voi hienosäätää. Voit valita yhden asian ja johdattaa siitä jotakin uutta tietystä kuvasta. Se toimii melko hyvin.
Suosittelenkin tekoälylle suunnittelusta kiinnostuneita tutustumaan Midjourneyn uuteen käyttöliittymään.
Hannah Clark: Hyvä tietää. En ole tutustunut Midjourneyhin vähään aikaan, sitten sen keskustelukäyttöliittymän. Minusta Midjourney ei silloin onnistunut keskustelukäyttöliittymässä yhtä hyvin kuin jotkin muut tuotteet. Olen iloinen, että he ovat tehneet siihen muutoksia.
Puhutaan hieman yleisistä väärinkäsityksistä suunnittelun ympärillä. Tämä liittyy siihen, mistä puhuimme alussa. Monet tuntuvat ajattelevan, että suunnittelussa on kyse lähinnä ulkonäöstä ja estetiikasta.
Kuten mainitsit, suunnitteluun liittyy kuitenkin paljon muitakin komponentteja. Voisitko puhua haasteista, joita suunnittelijat kohtaavat kehittäessään sekä muotoa että toiminnallisuutta, varmistaessaan toimivuuden erikokoisilla näytöillä ja laitteilla sekä kohdatessaan muita haasteita, joihin etenkin uransa alkuvaiheessa olevat suunnittelijat saattavat törmätä?
Koji Pereira: Suunnittelua ei tehdä Dribblessä, kuten sanoisin. Dribbblessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta sen idea on periaatteessa tehdä asioita, jotka näyttävät hyvältä, ilman välttämättä käytävää keskustelua tai ymmärrystä siitä, mihin teknologia pystyy tai mitkä ovat tietyn laitteen tai näytön rajat.
Suurin osa Dribblessä näkemästäsi ei ole todellisuudessa toteutettavissa. Suunnittelu on mielestäni tasapainoilua sen välillä, mikä on mahdollista, mikä ihanteellista, mikä näyttää hyvältä ja mikä toimii hyvin. Huomioon on otettava monia eri asioita.
Voit yrittää soveltaa kaikkea yhdessä ja käyttää jotakin kaavaa, mutta erilaiset tilanteet, yritykset ja tiimit tarvitsevat erilaisia asioita. Sinun on mukauduttava ja oltava hyvin joustava. Olen nähnyt monien nuorten suunnittelijoiden, myös itseni, etsivän viitekehyksen tai lukevan kirjan ja yrittävän soveltaa sitä yksi yhteen. Joskus se toimii, joskus epäonnistuu täysin.
Hyvä suunnittelu tarkoittaa mielestäni kykyä mukauttaa lähestymistapaa ja kehittää jotakin, mikä sopii tiimille, yritykselle ja tuotteelle ja tuottaa silti hyviä tuloksia. Se on melko vaikeaa.
Sinun täytyy neuvotella paljon. Sinun on ymmärrettävä asiakkaasi todella hyvin ja varmistettava, että liikutat oikeita vipuja. Sinun on myös päästettävä irti asioista, joiden puolesta ei ehkä kannata taistella. On ymmärrettävä, mitkä taistelut kannattaa valita. Hyvä suunnittelu on mielestäni sitä, että saavutat lopputuloksen, josta olet ylpeä ja jolla on merkittävä vaikutus.
Hannah Clark: Tämän jakson tarjoaa Sprig. Mitä jos tuotetiimisi tietäisi täsmälleen, mitä rakentaa saavuttaakseen vaikeimmat tavoitteensa, kuten konversioiden lisäämisen tai sitoutumisen kasvattamisen? Tutustu Sprigiin, tuotekokemusalustaan, joka tuottaa tekoälypohjaisia mahdollisuuksia tuotteesi jatkuvaan parantamiseen suuressa mittakaavassa.
Ensin Sprig tallentaa tuotekokemuksesi reaaliajassa lämpökarttojen, toistojen, kyselyiden ja palautetutkimusten avulla. Sen jälkeen Sprigin alan johtava tekoäly analysoi välittömästi kaiken tuotekokemustietosi ja tuottaa reaaliaikaisia oivalluksia. Sprig AI menee vielä pidemmälle tarjoamalla toimivia suosituksia liikevaihdon, asiakaspysyvyyden ja käyttäjätyytyväisyyden kasvattamiseen.
Liity Figmaa ja Notionia käyttävien tuotetiimien joukkoon ja löydä tekoälypohjaisia tuoteideoita suuressa mittakaavassa. Vieraile osoitteessa Sprig.com/theproductmanager varataksesi esittelyn ja saadaksesi 75 dollarin lahjakortin.
Haluaisin palata hieman siihen, mitä sanoit tiimille sopivan toimintatavan löytämisestä. Ajattelen tuotepäälliköiden ja käyttäjäkokemussuunnittelijoiden välistä risteyskohtaa ja sitä, missä asioita saattaa kadota käännöksessä, kun tuotepäälliköt yrittävät saada asioita etenemään tiekartalla ja suunnittelijat pyrkivät vastaamaan siihen.
Millaisia haasteita tai viestinnän katkeamisia olet urasi aikana nähnyt? Nyt kuuntelijoina on pääasiassa tuotepäälliköitä, joten ehkä voisit antaa vinkkejä parempaan viestintään käyttäjäkokemussuunnittelijoiden kanssa.
Koji Pereira: Tämä on klassinen asia. Näet paljon tuotepäälliköitä väittelemässä suunnittelijoiden kanssa tai yrittämässä löytää oikeaa tapaa työskennellä yhdessä, ymmärtää kummankin alan rajat ja tasapainotella myös sen suhteen, milloin jokin julkaistaan. Pidän tästä kysymyksestä, mutta siihen ei ole reseptiä. Yhden ihmisen kanssa jokin tapa voi toimia täydellisesti, kun taas toisen persoonallisuuden kanssa lähestymistapaa on muutettava täysin.
Mukautuvuus on yksi avaintekijöistä. Toinen on se, ettei omasta näkökulmasta luovuta. Jos pystyt tasapainottamaan nämä kaksi asiaa ja löytämään tavan saada yhteistyö toimimaan, olet mielestäni hyvällä tiellä, olitpa sitten tuotesuunnittelija tai tuotepäällikkö.
Olen kuitenkin kriittinen sen suhteen, mitä markkinoilla nykyään näen. Näen paljon kiirettä. Kyse ei ole vain siitä, että jokin halutaan nopeasti ulos ovesta, vaan siitä, että ulos halutaan saada jotakin, mikä ei ehkä ole vielä hyvää.
Voin istua alas, keskustella kymmenen minuuttia ja tuntea oloni hyväksi suunnan suhteen. Tai voin käyttää kaksi tai kolme viikkoa enkä silti tunne oloani hyväksi. Kyse ei siis ole ajasta, vaan siitä, oletko varma, että olet tuomassa ulos jotakin hyvää – ainakin riittävän hyvää. Jos saat aikaan riittävän hyvän tuotteen eikä sinulla ole paljon kilpailijoita, se saattaa riittää.
Jos kilpailijoita on paljon, sinun on tuotava markkinoille jotakin erinomaista. Jotakin, jota ihmiset katsovat ja rakastavat ja jonka vuoksi he päättävät jättää kaiken muun taakseen. Tälle tasolle pääsemiseen tarvitaan hyviä ihmisiä, itsevarmuutta ja joskus hieman enemmän aikaa.
Hannah Clark: Keskustelimme vähän aikaa sitten Center Centren Jared Spoolin kanssa hyvin samankaltaisesta ajatuksesta. Perusajatus oli, että keskinkertainen käyttäjäkokemus ei muuta kenenkään mielipidettä eikä voita kenenkään sydäntä. Jos haluat tuotteesi suunnittelun toimivan kasvun moninkertaistajana, sinun on välitettävä näistä asioista todella paljon. Olen tästä täysin samaa mieltä.
Kun tutkimus ohjaa suunnittelua ja tutkimusta on paljon, koetko sen joskus rajoittavan luovuutta, kun huomioon on otettava paljon parametreja? Itse koen rajoitusten tekevän minusta luovemman. Millaisia keinoja olet käyttänyt varmistaaksesi, että huomioit tutkimuksen kokonaisvaltaisesti suunnittelua kehittäessäsi?
Koji Pereira: En ole koskaan kohdannut tutkijoiden kanssa tilannetta, jossa tutkimus olisi mielestäni rajoittanut tiimiä. Aiemmin tutkimukseen liittyneenä ongelmana olen kuitenkin nähnyt sen, että tiimi käyttää tutkimusta jo ennestään haluamiensa oletusten tarkistamiseen. Kyse on siis piilotetuista tavoitteista.
”Haluan tehdä tämän. Voisitko tehdä siitä tutkimuksen ja vahvistaa sen?” Joskus ihmiset käyvät sivukeskusteluja ja sanovat: ”Haluan oikeastaan edistää tätä. Voisimmeko saada siitä palautetta?”
Hannah Clark: Vahvistusharha.
Koji Pereira: Vahvistusharja. Se on yksi tutkimukseen liittyvä ongelma. Ei niinkään tutkijassa itsessään, vaan siinä, miten tutkimusta käytetään yrityksissä.
Toinen ongelma on enemmän suunnittelun puolella. Suunnittelijat saattavat ajatella, että tutkimus suunnittelee ratkaisut heidän puolestaan. He sanovat: ”Suunnittelimme tämän.” Sitten katsot asiaa, eikä se näytä lainkaan hyvältä, mutta testauksessa ihmiset pitivät siitä. Jo tämä on erittäin huono tapa esittää tutkimuksen johtopäätös.
Tarvitset siitä lisää yksityiskohtia. Kun tutkimuksen tulokset ovat myönteisiä, meidän on oltava skeptisiä, esitettävä kysymyksiä ja ajateltava: ”Hienoa, tämä sai myönteisen reaktion, mutta miksi?” Ehkä jokin toinen ratkaisu, jota emme kokeilleet, olisi myös saanut myönteisen reaktion – tai sitten ei.
Jos saat rakentavaa palautetta, se on hienoa. Rakentava palaute pitäisi mielestäni ottaa vastaan kaikissa tilanteissa, vaikka tutkimus tehtäisiin ihmisten kanssa, jotka eivät ole varsinaisia pääasiakkaitasi. Pääasiakkaasi ovat yleensä vaativampia ja yksityiskohtaisempia ja tarvitsevat hieman enemmän huolenpitoa kuin joku satunnainen kadulta tutkimukseen löytynyt henkilö.
Jos siis joku kadulta löytynyt henkilö antaa sinulle rakentavaa palautetta, todellinen asiakkaasi antaa vielä enemmän palautetta. Sitä pitäisi pitää asiana, johon on tartuttava. Tutkimusta ei kuitenkaan pidä käyttää vahvistusharhaan tai sanomaan, että suunnittelu on tietynlainen, koska asiakas piti siitä. Se ei mielestäni ole tutkimuksen hyvää hyödyntämistä.
Hannah Clark: Minulla on tähän tavallaan liittyvä kysymys. Haluaisin tietää, kuinka suunnitteluratkaisun arvoa puolustetaan. Jos sidosryhmän edustaja ei esimerkiksi ole samaa mieltä esteettisestä näkemyksestäsi tietyn suunnitteluratkaisun kohdalla tai insinöörillä on hyvin tarkka käsitys siitä, miltä jonkin pitäisi näyttää logiikan kannalta, mutta sinulla on erilainen näkemys käyttäjän toiminnasta.
Miten lähestyt tällaisia keskusteluja tai ristiriitoja, kun olet itse varma suunnitteluratkaisusta mutta sidosryhmän edustaja ei ole?
Koji Pereira: Aloitin tietenkin itsenäisenä tekijänä, siirryin myöhemmin esihenkilöksi ja nyt työskentelen johtoryhmässä. Kun katson nykyisiä tiimejäni ja omaa historiaani itsenäisenä tekijänä, minusta on erittäin tärkeää, että suunnittelutiimillä on johtaja, johon voit samaistua ja joka auttaa ymmärtämään, mitkä ovat yrityksen suunnitteluperiaatteet.
Mitä hyvä suunnittelu tarkoittaa yrityksellemme? Ilman tätä tilanne on hieman hankala. Yksi sanoo, että jokin on hyvää, toinen on eri mieltä ja kolmas vastustaa kaikkia. Keskustelu on hyvin vaikea. Jos teillä on kuitenkin jotain kirjallista tai johtaja, joka ajaa tiettyä suuntaa, kaikki helpottuu.
Itsenäisille tekijöille neuvoni on etsiä johtajia, joilla on vahva näkemys suunnittelusta ja joiden kanssa tunnet olevasi samalla linjalla.
Johtajille sanoisin, että kun teidät palkataan, varmistakaa, että tällaiset keskustelut käydään ennen yritykseen liittymistä. Yrityksen ei pidä palkata teitä vain operatiiviseen työhön ilman, että teille annetaan mahdollisuus määrittää tuotteen suunnittelun suunta.
Kun itse liityn uuteen yritykseen, teen tämän heti alussa erittäin selväksi. En ole siellä vain johtamassa ihmisiä. Johdan ihmisiä ja autan heitä kasvamaan, mutta haluan myös varmistaa, että voin tehdä muutoksia ja määritellä, mitä hyvä suunnittelu tarkoittaa kyseisessä yrityksessä.
Se on suuri asia. Et voi palkata henkilöä, johon et luota tai jonka kanssa et tunne olevasi samalla linjalla.
Hannah Clark: Juuri niin. Se antaa jokaiselle yritykselle ja brändille yksilöllisen tuntuman, kun joku tuo mukanaan tietyn vision. Et vain noudata edellisen johtajan perintönä jättämiä brändistandardeja, vaan muokkaat niitä sen mukaan, minkä uskot toimivan.
Rakastan tällaisia keskusteluja. Suunnittelu on todella kiehtova ala, joka koskettaa niin monia tuotteen ja elämän osa-alueita. Kiitos paljon, että tulit vieraaksemme tänään, Koji.
Missä ihmiset voivat seurata työtäsi verkossa?
Koji Pereira: Kiitos paljon kutsusta, Hannah. Minut löytää LinkedInistä. Olen siellä nykyään aktiivisin. Siinä taitaa oikeastaan olla kaikki. En käytä tällä hetkellä paljon muita verkostoja.
Hannah Clark: En minäkään. Kiitos paljon, että tulit mukaan. Toivottavasti saamme sinut vielä joskus uudelleen vieraaksemme.
Koji Pereira: Selvä. Kiitos.
Hannah Clark: Kiitos kuuntelusta. Lisää hyviä oivalluksia, käytännön oppaita ja työkaluarvosteluja saat tilaamalla uutiskirjeemme osoitteessa theproductmanager.com/subscribe. Voit kuunnella lisää tämän kaltaisia keskusteluja tilaamalla The CPO Clubin sieltä, missä kuuntelet podcastejasi.
